Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 21.4. Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähdet-päiväkodin lakkauttamista. Asiasta käytiin pitkä keskustelu ja mielipiteitä ja perusteita sekä lakkauttamisen puolesta että vastaan löytyi paljon. Koulujen kohdalla käytiin tiukat äänestykset.

Nummenkylän koulun kohdalla valtuusto päätti äänin 26–24 (yksi tyhjä) lakkauttaa koulun 1.8.2021 alkaen. Oppilaat siirtyvät Muijalan kouluun. Pullin koulun lakkautuspäätös syntyi äänin 26–25. Koulu lakkautetaan itsenäisenä yksikkönä 1.8.2021 alkaen, mutta oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun vasta 1.8.2022. Sitä ennen varmistetaan, että oppimisympäristö on terveellinen ja turvallinen sisäilman laadun suhteen.

Vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja teki kummankin koulun kohdalla vastaesityksen, että koulua ei lakkauteta, vaan varataan määrärahat koulutoiminnan jatkamiseen, selvitetään Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisu ja varmistaa koulujen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö sisäilman laadun suhteen. Hän esitti, että asiaan palataan, kun alueen koulujen kokonaisratkaisu on valmis.

Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittila esitti Pullin koulun kohdalla ja varavaltuutettu Lena Tallqvist Nummenkylän koulun kohdalla vastaesityksen, että koulua ei lakkauteta, vaan varataan määrärahat 1.8.2021 eteenpäin koulutoiminnan jatkamiseen. Vastaesitykset eivät kuitenkaan keränneet riittävästi kannatusta.

Valtuusto päätti lakkauttaa myös Metsätähdet-päiväkodin 1.8.2021 alkaen. Pajuoja teki vastaesityksen, että päiväkotia ei lakkautettaisi, mutta se raukesi kannattamattomana, sillä valtuutetut eivät nähneet mielekkääksi, että päiväkoti jäisi toimintaan, kun Nummenkylän koulu kuitenkin lakkautetaan.

Puolesta ja vastaan monesta syystä

Lapsen edusta puhuttiin niin koulujen jatkamisen kuin lakkauttamisenkin kannalla olevien leirissä, perustelut vain vaihtelivat. Toiset olivat sitä mieltä, että pieni koulu on lapselle hyväksi ja kiusaamistakin saattaa olla vähemmän. Toiset taas olivat sitä mieltä, etteivät yhdysluokat ja resurssien hajautuminen laajan kouluverkon kesken ole hyväksi lapsille. Aiemmin rehtorina toiminut vasemmistoliiton valtuutettu Hannu Makkonen totesi, että etenkin enemmän tukea tarvitsevat oppilaat voivat kärsiä tilanteesta.

–Pienten koulujen yhdysluokissa opiskelu voi tuottaa heille vaikeuksia. Samaan aikaan isoissakaan kouluissa ei ole tarjolla tarpeeksi tukea, koska resurssit ovat hajallaan.

Kysyttiinpä sitäkin, kenen etua tässä oikeastaan ajetaan? Katsotaanko asiaa todella lasten etu edellä vai onko kyse enemmän kyläyhteisön elossa pitämisestä? Siitäkin keskusteltiin, mikä ylipäätään on kylä. Riittääkö siihen koulu ja muutama talo, jos kauppaa tai muita palveluja ei lähistöltä kuitenkaan löydy? Toisaalta juuri pikkukoulu nähtiin tärkeänä kylän elinvoiman lisääjänä, joka voisi houkutella alueelle uusiakin asukkaita. Kouluja hyödynnetään opetuksen lisäksi myös harrastustoiminnan ja tapahtumien järjestämispaikkoina.

–Kysytään, onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa? Meillä on Lohjalla hyvin erilaisia alueita. Eikö kaupungin tehtävä ole pitää kaupunki elossa, sen eri osat ja taajamat? kysyi keskustan valtuutettu Lotta Paakkunainen ja muistutti, että 30 000 lohjalaista asuu muualla kuin keskustan alueella.

Moni oppilas kuljetetaan jo nyt kouluun, joten osa valtuutetuista kysyi, onko sillä niin väliä, mihin suuntaan heidät kuljetetaan, kun koulumatkan pituus ei kuitenkaan merkittävästi kasva. Koulukyydin varassa oleville asialla ei ehkä olekaan merkitystä, mutta niille vanhemmille on, joiden työmatkaan tulee ylimääräinen koukkaus.

Huolta herätti myös se, että Pullin koulu ollaan lakkauttamassa ennen kuin vastaanottavan koulun eli Mäntynummen koulun kunto ja sisäilman laatu ovat selvillä. Jotta siirtyville koululaisille saadaan terveyden kannalta turvalliset tilat, täytyy tehdä remontti. Osa valtuutetuista muistutti, että samat tilat tullaan remontoimaan kuitenkin uudelleen parin vuoden kuluttua, joten tilapäisremonttiin palaa turhaan rahaa.

Moni muistutti myös siitä, ettei lakkautus ole mikään säästötoimi, kun opettajat siirtyvät toisiin kouluihin ja kiinteistöt jäävät kuitenkin kaupungin huollettaviksi, ellei niitä saada myytyä. Kristillisdemokraattien valtuutettu Merja Eräpolku nosti esille myös sen seikan, että kaikki haja-asutusalueella asuvat perheet eivät halua pitää lapsiaan kyläkoulussa, vaikka yleisen keskustelun perusteella usein annetaan tällainen kuva.

Osa valtuutetuista muistutti siitä, että asiaa pitäisi katsoa laajemmin ja huomioida lähialueiden kehittymismahdollisuudet.

–Tässä on kyse isosta linjauksesta, jos katsotaan karttaa ja kaavoitusta. Keskustelu kaupungin kasvukäytävistä puuttuu. Olemme nyt lopettamassa kouluja alueilta, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet, jos Tunnin junakin tulee, totesiperussuomalaisten valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo.

SMS