Lohjan seudun mielenterveysseura ry hakee uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaansa.

Lohjan seudun mielenterveysseura ry hakee tukihenkilöitä monipuolisiin vapaaehtoistehtäviin. Seura tarjoaa matalan kynnyksen apua jokaiselle sitä tarvitsevalle. Tukimuotoja ovat mm. yksilötukisuhteet, erilaiset ryhmät, kriisipuhelin ja tukikoirakkotoiminta. Vapaaehtoisia tarvitaan aina lisää, sillä seura toimii vapaaehtoisvoimin. Tukihenkilökoulutus järjestetään päiväkurssina ajalla 8.5. – 19.6. keskiviikkoisin kello 9.00–13.00.

–Aiemmin koulutukset ovat painottuneet iltoihin ja viikonloppuihin, mutta ajattelimme kokeilla nyt päiväkurssia. Ihmisillä on paljon vuorotöitä, joten tämä voi olla hyvä heille, sanoo Lohjan seudun mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh.

Koulutus perustuu Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen koulutukseen, jonka pohjalta paikallisseurat ovat kehittäneet omat koulutuksensa. Vapaaehtoisia kaivataan tukihenkilöiksi mm. yksilötukisuhteisiin, joissa tuettavaa henkilöä tavataan noin kerran viikossa ja tehdään jotain mukavaa yhdessä, kuten käydään lenkillä tai kahvilla.

–Pystymme tekemään asioita, joihin ammattilaisilla ei usein ole aikaa, Järnmark-Mårdh toteaa.

Vapaaehtoisia kaivataan myös päivystäjiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen sekä ohjaamaan Lohjan seudun mielenterveysseuran ryhmiä. Ryhmiin voi tutustua seuran verkkosivuilla sekä ehdottaa myös itse uudenlaista ryhmätoimintaa.

Vapaaehtoisia kaivataan tukihenkilöiksi mm. yksilötukisuhteisiin, joissa tuettavaa henkilöä tavataan noin kerran viikossa ja tehdään jotain mukavaa yhdessä, kuten käydään kahvilla.

Tukea tavalliselta ihmiseltä toiselle

–Koulutuksessa käydään läpi vapaaehtoistyötä ja yhdistyksen toiminnan tarkoitusta, asiakkaan kohtaamista ja kuuntelua sekä omaa jaksamista. Toista on vaikea tukea, jos omat voimavarat eivät ole kunnossa. Koulutuksessa pääsee myös kuulemaan toisten vapaaehtoisten kokemuksia. Mielenterveyden häiriöitäkin käydään läpi, mutta pintapuolisesti, koska diagnoosit eivät ole meille olennaisia. Emme hoida, vaan tuemme ihmisiä ja kohtaamme heidät ihmisinä emmekä diagnoosien kautta. Näen tärkeänä sen, että on matalan kynnyksen paikka, jonne pääsemiseksi ei tarvita diagnoosia, vaan asia voi olla kuinka pieni tahansa ja siitä voi silti tulla juttelemaan, Järnmark-Mårdh kertoo.

Vapaaehtoisilta ei vaadita muuta kuin vähintään 18 vuoden ikä sekä omia voimavaroja.

–Haemme mukaan ihan tavallisia ihmisiä. Koulutuksia ei tarvita, vaan me opetamme tarvittavat asiat.

Tällä hetkellä seuralla on noin 60 vapaaehtoista, mutta heidän aktiivisuutensa vaihtelee hyvin paljon omien voimavarojen mukaan.

–Meillä on pieni ydinjoukko, joka tekee paljon. Lisää väkeä tarvitaan. Kaikille löytyy varmasti tekemistä, Järnmark-Mårdh vakuuttaa.

Hän muistuttaa, että vapaaehtoistyö antaa paljon myös tekijöilleen.

–Ihmiset saavat iloa siitä, että he pystyvät auttamaan toisia. Vapaaehtoinenkin saa uutta tekemistä elämäänsä ja kokemuksen siitä, että hän on tärkeä.

Koulutukseen voi ilmoittautua Hyvän mielen majassa (Karstuntie 2) ma kello 13.00 – 16.00 tai ke-to kello 10.00 – 14.00. Sähköinen hakemus löytyy seuran verkkosivuilta sekä sosiaalisesta mediasta. Hakemus tulee jättää 23.4. mennessä. Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään kuusi. Hakijat haastatellaan ennen kurssin alkua.

Mielenterveys on kokonaisvaltainen olotila

Mielenterveys on elämäntapahtumien mukaan vaihtuva tila, jota meillä jokaisella on välillä enemmän ja välillä vähemmän.

–Mielenterveys on positiivinen asia, jota meillä kaikilla on. Se auttaa ihmistä esimerkiksi kohtaamaan vastoinkäymisiä, käymään töissä ja ylläpitämään ystävyyssuhteita. Se on kokonaisvaltainen olotila, jossa yhdistyvät niin henkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin puoli. Usein mielletään, että mielenterveys liittyy vain sairauksiin, mutta ilman mielenterveyttä ei pysty elämään normaalia arkea. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan se elää elämäntapahtumien mukana, Järnmark-Mårdh sanoo.

Lohjan mielenterveysseuran toiminta onkin tarkoitettu kaikille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea tai jonkun, jonka kanssa pohtia elämäntilannettaan tai mieltään vaivaavia asioita. Esimerkiksi yksinäisyys koskettaa nykyään monia iästä riippumatta. Moni kohtaa elämänsä aikana myös jonkin kriisin. Oma asia on aina riittävän suuri avun hakemiseen, jos se itsestä siltä tuntuu.

–Kriisejä on hyvin erilaisia, sillä eri asiat tuntuvat kriiseiltä eri ihmisten kohdalla, Järnmark-Mårdh toteaa.

SMS

Kommentoi kirjoitusta