Suomen riistakeskus järjesti viime viikolla Somerolla susi-infotilaisuuden, johon pystyi osallistumaan sekä paikan päällä että etänä. Aihe herätti kiinnostusta, sillä Teamsin välityksellä tilaisuutta seurasi yli 100 osallistujaa.

Vaikka tilaisuus pidettiin Somerolla, asia koskee myös Lohjaa. Susien reviirit sijoittuvat lähinnä Varsinais-Suomen alueelle, mutta osa Nummesta ja Pusulastakin kuuluu Somerniemen susireviirin alueeseen.

–Somerniemen reviiri yltää myös Lohjan alueelle. Kun uusia reviirejä muodostuu, pidämme tällaisia tilaisuuksia, riistasuunnittelija Valto Kontro taustoitti tilaisuutta.

Somerniemen laumassa on arviolta viisi sutta. Lohjan lähialueista eniten susihavaintoja on tehty Somerolla ja Salossa Torronsuon ja Helsinki–Turku-moottoritien välisellä alueella. Havaintoja susista on kuitenkin myös Lohjan puolelta.

Susien reviirit sijaitsevat pääosin Varsinais-Suomen puolella, mutta Lohjallakin on tehty susihavaintoja.

Susikanta voi hyvin – havainnot tulee ilmoittaa suoraan petoyhdyshenkilölle

Susilauma muodostuu susiparista ja sen pennuista. Keväällä pennut lähtevät ja lauma täydentyy jälleen, kun uudet pennut syntyvät. Jokaisella laumalla on oma reviirinsä, jolle ne eivät salli muita susia. Riistasuunnittelija Antti Rinne kertoo, että Itä-Suomessa reviirit ovat suuria, mutta Varsinais-Suomessa huomattavasti pienempiä, sillä siellä susille riittää enemmän ravintoa, eikä siitä tarvitse kilpailla.

–Hirvieläimet, erityisesti valkohäntäpeurat, ovat susien pääravintoa. Yksi lauma voi saalistaa useamman peuran viikossa. Valkohäntäpeurat ovat susille optimaalista ravintoa, sillä hirveä saalistaessa susi voi loukkaantua itsekin. Metsäkauriit taas ovat pieniä.

Susista tehdään tarkkojakin kanta-arvioita aina DNA-testeillä selviäviä sukulaisuussuhteita myöten. Sukulaisuussuhteita selvitetään ulostenäytteiden avulla ja saadaan siten tarkkaa tietoa susien liikkeistä.

–Varsinais-Suomen ympäristössä on nyt kymmenisen reviiriä ja susien pentutuotanto on kovaa. Susikanta voi hyvin ja kasvaa, Rinne summaa.

Sekä Rinne että petoyhdyshenkilö Jarkko Nyström korostavat sitä, kuinka tärkeää on, että ihmiset ilmoittavat susihavainnoistaan suoraan petoyhdyshenkilölle.

–Havainnot on tärkeää ilmoittaa nopeasti suoraan meille eikä niin, että ne pyörivät ensin viikon Facebookissa. Petoyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu tarkistaa havainnot, jotta ne saadaan virallisiksi, Nyström sanoo.

Maaseudulla susihavainnoista tulee siis ilmoittaa petoyhdyshenkilölle, jos sudesta ei ole vaaraa tai vahinkoa ei ole sattunut.

–Petoyhdyshenkilöt tekevät tärkeää työtä, sillä poliisi harvemmin lähtee paikalle, jos vahinkoa ei ole tapahtunut, eikä susi käyttäydy hyökkäävästi, kertoo komisario Reijo Pennanen Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Jos susi esimerkiksi käyttäytyy aggressiivisesti, tulee soittaa hätäkeskukseen. Kaikki taajamassa tehdyt susihavainnot tulee ilmoittaa poliisille.

Sudet uhkaavat harvoin ihmistä, eikä riski koirillekaan ole kovin suuri siellä, missä susille riittää hyvin ravintoa peuroista. Lampaiden kimppuun sudet kuitenkin käyvät toisinaan.

Susi on suojeltu eläin

Pennanen ja riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta muistuttavat, että susi on EU-direktiivillä tiukasti suojeltu eläin.

–Sutta ei saa tappaa, muuten kuin poikkeusmenettelyn myötä, jos muuta vaihtoehtoa ei ole, Eronen tiivistää.

Jokainen tapaus käsitellään erikseen, mutta esimerkiksi suden aggressiivinen ja peloton käytös voi johtaa lopettamispäätökseen.

–Susi on erittäin uhanalainen eläin, mutta ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan eläimen kiinni otto tai lopetus on poliisin tehtävä, Pennanen sanoo.

Todellisuudessa vaaraa aiheutuu hyvin harvoin.

–Uteliaita yksilöitä on, mutta en ole kuullut yhdestäkään uhkaavasti käyttäytyneestä sudesta, Rinne sanoo.

Hän muistuttaa, että Varsinais-Suomen sudet ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon.

–Sellaisia korpisusia, jotka saalistavat erämaassa ja häipyvät, kun haistavat ihmisen, ei Lounais-Suomessa ole. Susi on koiraeläimenä tottunut täällä ihmiseen, joten susia myös näkyy enemmän.

Ihmiset saavat siis olla rauhassa, mutta kotieläinten ja koirien kimppuun sudet käyvät välillä.

–Susivahinkoja on tapahtunut reviirin lähialueella tänä vuonna yhdeksän tapausta, joissa oli 34 lammasta. Viime vuonna vahinkoja oli seitsemän ja lampaita niissä 25, Rinne kertoo.

–Koiravahinkoja tulee välillä, mutta riski niihin on kuitenkin aika pieni, koska susilla on tällä alueella niin paljon muutakin ravintoa.

Huoli ihmisten ja kotieläinten lähelle hakeutuvista susista otetaan kuitenkin vakavasti ja mietitään, mitä tilanteelle voisi tehdä. Esimerkiksi koulukyytejä on myönnetty susiin liittyvän huolen ja pelon vuoksi. Laitumille taas on saatavilla petoaitoja. Myös laitumen valinnalla ja eläinten siirrolla voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi.

–Suden lopettaminen on viimeinen keino. Ensin mietitään, onko muita keinoja puuttua tilanteeseen ja voidaan tehdä esimerkiksi karkotuspäätös. Sitäkin mietitään, miksi susi hakeutuu tietylle alueelle ja voiko sen syyn poistaa, Pennanen sanoo.

SMS

Kommentoi kirjoitusta