Hiidenveden kunnostus -hanke on asentanut vedenlaadun mittauslaitteistot Olkkalanjokeen, Vanjokeen sekä pieneen peltouomaan Hiidenveden rannalle. Laitteistot tallentavat vedenlaatutietoja joka päivä puolen tunnin välein. Tavoitteena on saada tarkempi kokonaiskuva Hiidenveteen tulevasta ulkoisesta kuormituksesta.

Mihin vedenlaatutietoja käytetään?

Olkkalanjoki ja Vanjoki ovat suurimmat Hiidenveteen laskevat joet, joissa vedenlaatua on tarkoitus seurata pitkällä aikavälillä. Mittaukset Olkkalan- ja Vanjoen vedenlaadusta toimivat tärkeänä pohjatietona, kun suunnitellaan kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä: mitä toimenpiteitä tarvitaan ja minne ne kannattaa kohdistaa. Pitkäaikaisella seurannalla voidaan saada tietoa myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vedenlaatuun.

–Hiidenveden ulkoinen kuormitus on edelleen suurta. Tavoitteenamme onkin pitkällä aikavälillä toteuttaa kunnostustoimenpiteitä niin, että tulokset näkyvät jokien vedenlaadun kohentumisena, Hiidenveden kunnostus -hankkeen projektipäällikkö Ekaterina Ikonen tähdentää.

Pitkän tähtäimen vedenlaadun seurannan lisäksi tutkimustuloksille on käyttöä jo tänä kesänä, kun Hiidenveden kunnostus -hanke ja Helsingin yliopisto aloittavat tutkimuksen Hiidenveden sisäisten ja ulkoisten ravinnevirtojen selvittämiseksi.

Pienempään maatalousuomaan asennettu vedenlaadun mittari taas on valjastettu Hiidenveden kunnostus -hankkeen maanparannusainepilotin seurantaan. Pilotissa peltoalueille levitetään maan mururakennetta vahvistavaa rakennekalkkia tai maanparannuskuitua kuormituksen leikkaamiseksi. Mittarilla kerätään vedenlaatutietoa ennen ja jälkeen peltojen käsittelyn, jotta voidaan arvioida toimenpiteen vaikuttavuutta.

Mittauksia ja matematiikkaa

Vedenlaadun seurantalaitteet mittaavat virtaavasta vedestä lämpötilaa, sameutta ja sähkönjohtavuutta. Veden sameusluku kertoo, kuinka paljon kiinteitä maahiukkasia veteen on liettynyt. Syyssateilla ja keväällä lumien sulamisen myötä etenkin paljailta, kynnetyiltä peltoalueilta voi huuhtoutua huomattava määrä maa-aineista ojiin, jokiin ja lopulta järveen. Sähkönjohtokyky puolestaan kertoo liuenneiden suolojen määrän, mikä ilmentää muun muassa jäteveden ja peltolannoituksen vaikutusta vedessä.

Laitteiston mittaustulosten lisäksi mittauspaikoilta käydään hakemassa vesinäytteitä laboratoriossa analysoitavaksi. Vesinäytteistä analysoidaan esimerkiksi vesistön rehevöitymistä aiheuttava fosfori.

–Savisilla valuma-alueilla sameus- ja fosforipitoisuudet kulkevat usein käsi kädessä, jolloin laitteen mittaamista sameuspitoisuuksista saadaan johdettua fosforipitoisuudet, kertoo Ikonen.

Kun pitoisuustiedot yhdistetään virtaamaan eli siihen, kuinka paljon uomassa virtaa mittaushetkellä vettä, saadaan selville järveen matkalla oleva kuormitus esimerkiksi kilogrammoina vuorokaudessa.

Hiidenveden kunnostuksen hankekauden 2016–2021 sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen tavoitteena on Hiidenveden, Uudenmaan toiseksi suurimman järven, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen.