Tavaroita on kierrätetty aina ja kirpputoreilla käyty ahkerasti jo vuosikymmeniä. Kauan sitten tavaroita ja vaatteita kierrätettiin enemmän pakosta etenkin vähemmän varakkaan kansanosan keskuudessa. Vielä parikymmentä vuotta sittenkin kirpputoritavaraa saatettiin katsoa hieman nenää nyrpistäen. Nykyään asia on kääntynyt tavallaan päälaelleen ja kierrätyksestä on tullut trendikästä. Kierrättää voi kuka tahansa, eikä siihen liitetä enää ajatuksia vähävaraisuudesta.

Kierrätyksen suosion kasvua on siivittänyt ihmisten lisääntynyt tietoisuus globaaleista ongelmista, kuten ylituotannon ja liiallisen kulutuksen ympäristölle aiheuttamista ongelmista ja luonnonvarojen liikakäytöstä sekä ilmastonmuutoksesta. Nykyään yhä useampi haluaa käyttää esimerkiksi vaatteen loppuun saakka ja ostaa vasta sitten uuden.

Tämän päivän ilmiöihin kuuluu myös kierrätyksen ja kirpputoritoiminnan siirtyminen osittain verkkoon. Perinteisiäkin kirpputoreja toki löytyy edelleen ja tuskin ne ovat mihinkään katoamassakaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Verkko on kuitenkin tuonut kierrätykseen uuden väylän ja vaivattoman tavan pistää kiertoon vaikka vain yksi tavara tai vaate kokonaisen kirpputoripöydän vuokraamisen sijaan.

Roskalava- ja kirppisryhmät suosiossa

Mirka Mansner-Vierimaa on toiminut vuodesta 2016 lähtien ylläpitäjänä Facebookissa toimivissa Roskalava Länsi-Uusimaa -ryhmässä sekä Kirppistelyä Lohjalla -ryhmässä ja sen rinnakkaisryhmässä Vihdin ja Nummelan alueen kirppiksessä. Hän toteaa, että jäsenmäärät kertovat paljon ryhmien suosiosta. Esimerkiksi Anu Valkosen vuonna 2015 perustamassa Roskalava Länsi-Uusimaa -ryhmässä on tällä hetkellä yli 30000 jäsentä. Valkonen pyysikin heti alussa avuksi Jani Laaksosen ylläpitämään ryhmää, kun sen kova suosio yllätti.

–Roskalavaan on alusta asti tullut päivässä noin 15 uutta jäsentä ja sama tahti jatkuu edelleen. Nykyään tällaisia ryhmiä on vähän joka kylällä ja kaupunginosalla. Nyt kierrätetään paljon enemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Myös nuoret kierrättävät yhä enemmän. Ihmiset miettivät yhä tarkemmin, mitä he ostavat ja miksi, kannattaako jokin ostos tehdä vai ei, Mansner-Vierimaa sanoo.

Hän uskoo kirppistelyn siirtyneen osittain nettiin.

–Lohjallakin useampi kirpputori on lopettanut. Toisaalta ne kirpputorit pysyvät, joilla on hyvä jalansija. Korona-aikakin on varmaan vaikuttanut asiaan. Tavarat on helppo tuoda ulos ja toinen noutaa ne pihalta. Silloin ei tarvitse edes nähdä toista ihmistä. Moni kertookin ryhmässä, että nouto on kontaktiton.

Kierrätys- ja kirppisryhmissä näkyy myös muutos siinä, millaisia tavaroita myydään ja lahjoitetaan.

–Ennen ei lahjoitettu mitään kallista, vaan esimerkiksi kangaspaloja ja peltipurkkeja, mutta nykyään annetaan huonekaluja ja elektroniikkaakin. Tavaroita on helpompi antaa ilmaiseksi pois, kun voi itsekin saada niitä ilmaiseksi. Ilmaiseksi antaminen on myös hyvä keino, jos haluaa tavaroista eroon nopeasti. Itse olen lahjoittanut vanhoja kampaamokalusteitakin. Ne vietiin käsistä, vaikka ajattelin, ettei kukaan halua niitä, Mansner-Vierimaa kertoo.

Toisissa ryhmissä tavaroita voi myydä, mutta esimerkiksi Roskalava-ryhmässä kaikki annetaan täysin vastikkeetta. Edes kahvipaketti ei saa vaihtaa omistajaa korvauksena lahjoitettavasta tavarasta. Mansner-Vierimaa hyödyntää ryhmiä ahkerasti myös itse.

–Kaikki, mistä haluan luopua, liikkuu ryhmien kautta. Jos taas tarvitsen jotain, katson ensin ryhmät ja menen sitten vasta kauppaan. Mieluummin otan sieltä vastaan jollekin turhan tavaran kuin lähden hakemaan sitä esimerkiksi Ikeasta.

Toisen roska voi olla toisen aarre. Kierrätysintoa on lisännyt mm. ihmisten kasvanut tietoisuus esimerkiksi ylituotannon ja liiallisen kulutuksen ympäristölle aiheuttamista ongelmista.

Verkon kiemuroita

Kaikesta helppoudestaan huolimatta kirppistoiminta Facebookissa vaatii kuitenkin myös kekseliäisyyttä ja tarkkuutta.

–Esimerkiksi rasismiin, uskontoihin, kiusaamiseen, vähemmistöihin, eläimiin, terveystuotteisiin ja kasvomaskeihin liittyvistä päivityksistä voi seurata ilmoitus yhteisönormien rikkomisesta. Terveystuotteiden myynti on kielletty Facebookissa, samoin kasvomaskien, joten esimerkiksi kasvomaski sanaa ei saa käyttää. Sanamuodoissa pitää muutenkin olla tarkkana. Eläinten myynti on kielletty, joten jos käyttää esimerkiksi sanaa ”koiratalous”, Facebook voi luulla, että julkaisussa myydään koiraa. Siksi käytetään kiertoilmaisuja ja eläinhymiöitä. Myös esimerkiksi kuulapyssyn kuvasta on tullut ilmoitus yhteisönormien rikkomisesta, Mansner-Vierimaa avaa.

Myös ilmiannot voivat johtaa ryhmän sulkemiseen. Mansner-Vierimaa toivookin, ettei turhia ilmiantoja tehtäisi, jotta toimiva ryhmä ei tulisi tiensä päähän vain niiden vuoksi.

SMS