Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja vuorineuvos Jukka Viinanen (vas) luovutti Veteraaniperinteen vaalijan kilven Kaarteen Sotamuseon omistajille Kalervo ja Teija Kaarteelle.

 

Tammenlehvän Perinneliitto ry on myöntänyt Kaarteen Sotamuseolle Veteraaniperinteen vaalijan kilven. Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja vuorineuvos Jukka Viinanen ja toiminnanjohtaja eversti Pekka Holopainen luovuttivat kilven Kaarteen Sotamuseon omistajille Kalervo ja Teija Kaarteelle viime viikon torstaina. Kilpi myönnettiin ansiokkaasta toiminnasta, jota Kaarteen Sotamuseo on tehnyt sotien 1939-1945 veteraaniperinteen säilyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi seuraaville sukupolville. Kaarteen Sotamuseossa näin todella tapahtuukin, sillä siellä vierailee kaikenikäisiä ihmisiä koululaisryhmistä lähtien.

Kilpi myönnetään ansioista, kun jokin taho on kunnostautunut erityisesti perinteen vaalinnassa. Olemme katsoneet, että Kaarteen Sotamuseo on juuri sellainen taho, jolle tämä kilpi kuuluu luovuttaa, kertoo Viinanen.

-Haluamme hoitaa ja painottaa henkistä perintöä ja viedä sitä eteenpäin nuorille. On ilahduttavaa, että nämä asiat tulevat täällä koululaisille tutuksi näkemisen ja kokemisen kautta, Viinanen jatkaa.

Tämä on iso tunnustus. Se innostaa erityisesti jatkamaan perinteen vaalimista myös tulevaisuudessa, Kalervo Kaarre kiittelee.

-Tällaiset yksityiset museon ovat mahtavia. Arvostan todella sitä, että yksityiset ihmiset uhraavat aikaansa ja rahaansa tällaiseen toimintaan, kehuu myös Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu.

Tammenlehvän Perinneliitto

Tammenlehvän Perinneliiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Liiton tavoitteena on löytää sellaiset veteraaniperinteen henkiset ja aineelliset ilmenemismuodot, jotka suomalaisen yhteiskunnan kannalta ovat tärkeitä ja muistettavia vielä vuosikymmenienkin kuluttua sekä löytää tälle perinteelle jatkuvuutta ylläpitävät vastuunkantajat.

Tammenlehvän Perinneliitto perustettiin vuonna 2003. Liiton perustajajäseniä ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto. Tällä hetkellä jäseninä on 22 veteraani-, maanpuolustus- ja perinnetyötä tekevää yhteisöä. (Lähde: Tammenlehvän perinneliitto/www.tammenlehva.fi)

-Kun Tammenlehvän Perinneliitto perustettiin, sotaveteraaneja oli elossa vielä kymmeniätuhansia. Liiton tarkoituksena on koota järjestövoimat yhteen sitä aikaa varten, kun veteraaneja ei enää ole, jotta perintö säilyisi tuleville sukupolville, kertoo Viinanen.

Keräilyharrastuksesta museoksi

Kaarteen Sotamuseo on Lohjalla sijaitseva yksityinen sotamuseo, jossa pääsee tutustumaan mm. kaukopartion radistiin, lottakanttiiniin, kenttäsairaalan toimintaan, juoksuhautaan, korsuun ja erilaisiin sodanaikaisiin aseisiin, kuten kasapanokseen ja Molotovin cocktailiin.

Kaarteiden kipinä perinnetyöhön lähti Karjalasta omien sukulaisten elämästä. Teija Kaarre kertoo, että lapsuudessa isältä kuullut tarinat konkretisoituivat, kun hän kävi samoilla alueilla, joille isän sotamuistotkin sijoittuivat.

-Aloitimme vuosien 1939-1945 tavaraan kohdistuvan keräilyharrastuksemme 2000-luvun alussa. Tavaroita haalittiin niin, että niitä olivat komerot ja kaapit täynnä. Sitten ajattelimme, että voisiko niitä laittaa esille. Museo alkoi kehittyä, kun tapasin Pasi Laitisen, kertoo Kalervo Kaarre.

Äänien ja muiden erikoistehosteiden avulla museossa päästään aavistus lähemmäs sodan todellisuutta, mikä konkretisoi historiaa myös nuoremmille sukupolville, joilla ei ole esimerkiksi omien vanhempien tai isovanhempien kautta kontaktia sodan aikaisiin tapahtumiin. Ääninäytteet kuullaan niin konekiväärin kuin 40 kilometrin päässä olevan tykistökeskityksenkin aiheuttamista äänistä. Pommisuojassa eläydytään ilmahälytyksen aikaiseen tunnelmaan.

-Kyllä koululaiset ovat hiljaa tässä kohtaa, Kalervo Kaarre kertoo pommisuojaan viitaten.

Juuri pommisuoja tekee moniin kävijöihin vaikutuksen. Niin nytkin, sillä Karhu ja Viinanen kehuvat sitä vaikuttavaksi.

Museossa tutustumaan myös paikalliseen sotahistoriaa. Esillä ovat mm. Virkkalan Kukkumäellä toiminut ilmatorjunta sekä sodanaikaisia valokuvia.

Museokierroksella voi nousta esiin sekä uusia huomioita, että mielenkiintoisia yksityiskohtia, vaikka Suomen sotahistoria olisikin tuttua.

-Harva muistaa, että myös esimerkiksi Sallan alueelta lähti ihmisiä evakkoon, koska aina puhutaan vain Karjalan evakoista, Karhu kertoo esimerkin ja näyttää karttaa, jolla näkyy Suomen ja Venäjän raja ennen sotia.

Museon esille panosta ja ulkoasusta vastannut Pasi Laitinen puolestaan esittelee koivuhalkoja.

-Niitä laitettiin tielle. Kun venäläiset panssarivaunut tulivat, he luulivat, että halot ovat vain pudonneet kuormasta ja ajoivat yli. Niissä olikin miinoja. Venäläiset alkoivat kiertää halot penkkojen kautta, mutta silloin olikin miinoitettu penkat, hän kertoo.

Museon esille panosta ja ulkoasusta vastannut Pasi Laitinen (vas), Tammenlehvän toiminnanjohtaja eversti Pekka Holopainen ja puheenjohtaja vuorineuvos Jukka Viinanen sekä museo-opas Juhani Hannuksela. Edessä Teija ja Kalervo Kaarre.

Muistot nousevat mieleen

Kaarteet kertovat, että välillä museokävijät muistelevat kierroksen aikana sukulaistensa sotakokemuksia tai jopa omiaan. Etenkin pommisuojassa vietetty aika on painunut pientenkin lasten mieleen hyvin. Sen muistaa myös museo-opas Juhani Hannuksela, joka kertoo viettäneensä viisivuotissyntymäpäiväänsä pommisuojassa.

-On hienoa, että ihmiset kertovat omia tarinoitaan, Teija Kaarre toteaa.

-Annamme niille tilaa ja keskeytämme opastuksen siksi aikaa, lisää Kalervo Kaarre.

Muistoja riittää eri sukupolvilla, sillä sota-aika heijastui esimerkiksi lasten arkeen vielä pitkälle sodan jälkeenkin. Esimerkiksi ruuasta nirsoilua ei katsottu hyvällä, vaan saatettiin todeta esimerkiksi, että sinä et ole joutunut syömään pettuleipää. Kun viljasta oli pulaa, valmistettiin pettuleipää (männyn nila + ruisjauho), joka sai suoliston huonoon kuntoon, mutta pelasti nälkäkuolemalta.

Perinne siirtyy uusille sukupolville

Sotaveteraanit vähenevät vääjäämättä, mutta perintö ei katoa. Viinasen kokemuksen mukaan nuoret kunnioittavat edelleen veteraaneja.

-Luokat istuvat kyllä hiljaa, kun veteraaneja käy kouluilla, hän toteaa.

Historiasta nousee myös esille asioita, jotka yllättävät nuoret ja pistävät mietteliääksi.

-Esimerkiksi lukioikäiset hätkähtävät sitä, että monet sotilaat olivat samanikäisiä kuin he. Myös se mietityttää, että toisin kuin esimerkiksi rauhanturvaoperaatiossa, sodasta ei tiedä, milloin se loppuu, kertoo Holopainen.

Kaarteen Sotamuseo on tavallisesti avoinna vain ryhmille, mutta 30.6. kello 14.00 järjestetään yleisöpäivä.

SMS