Juba Tuomolan näyttely tuo Viivin ja Wagnerin lohjalaisten iloksi Galleria Vikholmiin.

Viivi & Wagnerin parisuhteellisuusteoria -näyttely on esillä 1.12.–23.12. Galleriassa esillä olevat teokset ovat serigrafioita (perinteinen silkkipaino).

–Esillä on kattava kokoelma serigrafioita, yhteensä 12 työtä, kertoo galleristi Markku Saarela, joka on järjestänyt Tuomolan näyttelyjä 2000-luvun alusta saakka.

Näyttelyssä ovat esillä mm. ”Rakas hapannaama”, ”Menestyvän naisen takana on sika”, ”Herrasmiessika”, ”En tiskaa” ja muita normaaliin perhe-elämään liittyviä ihmeellisyyksiä. Lohjalle näyttely päätyi Saarelan ehdotuksesta.

–Minulla on kesämökki Lohjalla. Joku kertoi minulle Galleria Vikholmista ja ajattelin sitten kysyä tämän näyttelyn pitämisestä. Juha Vikholm oli heti innoissaan, Saarela kertoo.

Viivi ja Wagner lumosi suomalaiset

Juba, virallisemmin Jussi Tuomola, syntyi vuonna 1965 Lahdessa. Turun yliopiston kääntäjäkoulutuslaitoksen opiskelija kääntyi 1990-luvun kuluessa ammattimaiseksi sarjakuvataiteilijaksi. Viivi ja Wagner on epäilemättä hänen tunnetuin luomuksensa. Sarjakuvien lisäksi tämä pariskunta on tullut tutuksi niin näyttämöllä kuin gallerioissakin maalausten ja serigrafioiden muodossa.

Viivi ja Wagnerin kaltaisesta läpimurrosta kotimaisessa sanomalehtisarjakuvassa on aikaisemmin voitu tuskin uneksia. Vuonna 1997 Helsingin Sanomissa käynnistynyt sarja herätti aluksi hämmennystä, mutta pian lukijakunta oli niin possun ja tämän tyttöystävän lumoissa, ettei Tuomolaa haluttu päästää edes hyvin ansaitulle kesälomalle.

Viivi ja Wagner on paitsi asetelmaltaan yllättävä, myös onnistunut kyseenalaistamaan tavanomaisen sarjakuvastripin ideankuljetuksen. Humoristisen idean ei ollutkaan välttämätöntä huipentua viimeiseen ruutuun, vaan se piili jutun tunnelmassa ja pienissä yksityiskohdissa. Nyttemmin tämä epäsovinnaisuus on tullut tutuksi. Arkisuus ja absurdius ovat lyöttäytyneet mutkattomasti yhteen.

–Itse innostuin Viivistä ja Wagneistä 1990-luvun lopussa, kun sarjakuva tuli Helsingin Sanomiin. Rosoinen piirustustekniikka häiritsi aluksi hieman, mutta innostuin niistä silti. Kun minulta kysyttiin näyttelyn avajaisissa, mikä minut sai innostumaan, vastasin, että kun avioelämääni käsiteltiin lehdessä noin avoimesti, epäilin, että Juballa ja vaimollani on suhde, Saarela heittää.

Samanlainen samaistuttava kokemus tuntui kuitenkin olevan hyvin monella muullakin.

–Moni tuli jälkeenpäin sanomaan minulle, että noin minäkin ajattelin. Niin hienosti ja ainutlaatuisesti Juba on töissään löytänyt yhteiselon pienet nyanssit. Hänen teoksensa ovat myös pitäneet hyvin pintansa, vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut. Teokset ovat ajankohtaisia kokoajan.

Mistä kaikki ideat Viivin ja Wagnerin edesottamuksista oikein kumpuavat?

–Se on todella hyvä kysymys. Miten voi ammentaa niin paljon samasta aiheesta niin, ettei toistoa kuitenkaan tule. Filosofi voi tehdä tällaista. Juba onkin tehnyt töillään jopa filosofista työtä ja avannut keskustelua töillään, Saarela sanoo.

Hän näkee Viivin ja Wagnerin suosion salaisuuden juuri samaistuttavuudessa ja parisuhteen tulkinnassa.

–Ihmetellään, mitä Viivi näkee Wagnerissa, ja silti ne ovat yhdessä. Teoksissa on sovinistinenkin näkökulma, joka muodostuu antisovinistiseksi, kun katsoja ajattelee, että minä en ainakaan käyttäydy tuolla tavalla.

Saarela kertoo, että yleensä ihmiset katsovat näyttelyt nopeasti läpi, mutta Viivin ja Wagnerin seuraan he jäävät pidemmäksi aikaa.

–Ihmiset kiertävät näyttelyssä monen sukupolvenkin voimin ja 10- ja 80-vuotiaat nauravat samoille asioille ja juttelevat töistä.

Saarela vei kerran Viivi ja Wagner -näyttelyn Berliiniin. Vastaanotto oli sielläkin hyvä, mutta aivan samalla tavalla työt eivät ehkä yleisöön iskeneet kuin Suomessa.

–Saksalaiset ovat konservatiivisempia ihmissuhdeasioissa, Saarela toteaa.

Menestys ei silti Suomessakaan ollut itsestäänselvä.

–Sarjakuvalla ei ole Suomessa kovin pitkät perinteet, joten sillä on vaikea tulla esille. Arktisella Banaanilla (kustantamo) oli kuitenkin töissä pelkäämättömiä ihmisiä, jotka olivat innoissaan tästä, Saarela kertoo.

Viivi ja Wagner kodin seinälle

Tuomolan ura taidemaalarina käynnistyi sekin epätavallisesti. Ensimmäinen maalaus syntyi tilaustyönä Viivistä ja Wagnerista. Tuolloin Tuomola keksi ryhtyä toteuttamaan albumien etu- ja takakannet nimenomaan maalausten pohjalta. Näistä maalauksista ripustettiin ensimmäinen näyttely vuonna 2004 Galleria Dix:ssä Helsingissä ja se oli melkoinen menestys.

–Ovella oli jono jo tuntia ennen avajaisia ja kaikki noin 30 työtä myytiin jo avajaisissa. Seuraavassa näyttelyssä oli sama juttu. Kysyin silloin Jubalta kiinnostaisiko häntä tehdä serigrafioita, Saarela kertoo.

Ehdotuksen taustalla vaikutti se seikka, että maalaus voi maksaa parikin tonnia, eikä kaikilla ole silloin varaa hankkia Viiviä ja Wagneria seinälleen. Serigrafiot taas maksavat kehyksineen noin kolmesataa. Serigrafioiden valmistusmenetelmä on vanha, mutta mielenkiintoinen.

–Serigrafioissa värejä ei sekoiteta, vaan jokainen väri painetaan erikseen päällekkäin. Yksi väri kestää vuorokauden kuivua, joten jos työssä on esimerkiksi 27 väriä, sen valmistaminen vie melkein kuukauden, Saarela sanoo.

Myös Lohjan näyttelyn työt ovat myynnissä, joten sieltä voi hakea oman Viivin ja Wagnerin seinälleen. Galleria Vikholm on aoinna ma-pe 12.00–17.00.

SMS