Kilpailulla nostetaan esille aktiivista kylätoimintaa ja sen arvoa kylien elinvoimalle.

Uudenmaan Kylät ry ja SILMU-kylät hakevat yhteistyössä Uudeltamaalta aktiivista ja suunnitelmallista kylää vuoden 2021 uusmaalaiseksi kyläksi. Uudenmaan Vuoden Kylä -valinnalla halutaan nostaa esille kylien monipuolista toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja jakaa muille hyviä esimerkkejä siitä, miten kyliä voi kehittää elinvoimaisemmiksi.

–Kylissä tehdään paljon hyvää vapaaehtoistyötä. Tarkoituksena on antaa ihmisille ideoita, mitä he voivat tehdä oman kylänsä eteen. Lisäksi kylätoiminnan arvo ylipäätään halutaan nostaa esille, jotta muutkin kuin kylissä asuvat ymmärtäisivät sen. Kylissä on hyvä elää, kertoo Uudenmaan Kylät ry:n kyläasiamies Anu Nilsson.

Kylien esille nosto onkin nyt hyvin ajankohtaista, sillä koronavirustilanteen on havaittu lisänneen jonkin verran kiinnostusta maalle muuttoa kohtaan.

Miten omaa kylää voi kehittää?

Oman kylän kehittämiseen saa apua kyläasiamiehiltä.

–Uudenmaan Kylät ry tarjoaa apua kyläsuunnitelman teossa. Se on hyvä tehdä, sillä kyläsuunnittelu auttaa kyläläisiä tietämään, mitä kylällä tapahtuu ja mitä kehitetään. Sen avulla voi löytyä myös eri alojen osaajia. Kunnan on helppo sivuuttaa yksittäisten ihmisten toiveet, mutta kyläsuunnitelmassa paperille laitetaan yhdessä suunnitelma siitä, miten kylän toimintaa voisi parantaa, Nilsson avaa.

Uusmaalaisissa kylissä järjestetään monenlaista toimintaa.

–Toiminta voi olla palveluja, harrastustoimintaa ja muita ihmisten hyvinvointia edistäviä asioita, kuten kesätoreja, konsertteja tai luontoreittien perustamista. Alueen yhdistykset järjestävät harrastustoimintaa tai vanhempainyhdistys pitää iltapäiväkerhoa, jos kunta on sen lopettanut, Nilsson kertoo.

Osa kylistä keskittyy matkailun edistämiseen, osa taas asukkaiden viihtyvyyteen. Politiikkaankin otetaan kantaa ja pyritään vaikuttamaan. Nilsson toteaa, että pienessäkin kylässä voi olla paljon toimintaa. Esimerkeiksi sopivat Raaseporin Skogby ja Karkkilan Vaskijärvi.

–Skogbyssä kyläläiset ovat ostaneet vanhan muuntajan, johon he suunnittelevat mm. matkailun infopistettä. Vaskijärvellä taas pidetään kesäkahvilaa ja poltetaan upeita juhannuskokkoja.

Suomessa on perinteisesti vallinnut vahva talkooperinne. Se on alkanut hiipua, mutta toimettomina ei silti olla.

–Nykyään voidaan tehdä myös projekteja eli yksittäisiä asioita, jotka toteutetaan. Silloin jatkuvaa sitoutumista ja mukana oloa ei tarvita, Nilsson kertoo.

Koulu on kylän sydän

Nilsson pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että Uudeltamaalta ja koko Suomesta löytyy aktiivisia kyliä.

–Se on äärimmäisen tärkeää. Kotona olemisesta ja hyvinvoinnista siellä on tullut entistä tärkeämpiä asioita ihmisille. Koti ei ole vain paikka, johon mennään nukkumaan. Myös ympäristö ja yhteisö ovat tärkeitä. Palveluja saadaan nykyään tuotua lähelle ihmistä monin keinoin.

On kuitenkin yksi asia, joka voi aiheuttaa aktiivisellekin kylälle kovaan kolauksen ja näivettää koko kylän.

–Kun päättäjät vain ymmärtäisivät, ettei kyläkouluja kannata lakkauttaa. Juuri uutisoitiin siitä, kuinka kaksi kolmesta koululakkautuksesta ei ole tuonut toivottuja säästöjä, päinvastoin. Kyläkoulu on myös erinomainen oppimisympäristö lapselle. Meillä on siitä hyviä kokemuksia jo kolmessa sukupolvessa, Nilsson sanoo.

Haku Uudenmaan Vuoden Kyläksi

Haku Uudenmaan Vuoden Kyläksi 2021 on auki 11.10. asti. Kilpaan osallistutaan täyttämällä sähköinen hakulomake, joka löytyy osoitteista uudenmaankylat.fi tai itukylat.fi. Kilpailu on avoin kaikille alueen kylille ja ehdotuksen voi tehdä kylällä toimiva yhdistys tai yhteisö.

Palkittava kylä voi olla pieni tai suuri ja valintaraati kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kylässä on otettu huomioon kestävä kehitys toiminnassa, miten on kehitetty yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista sekä miten kylä on onnistunut viestinnässä. Myös älykäs sopeutuminen, eli palveluiden ja toimintojen järjestäminen kylässä, on yksi valintakriteereistä. Nilsson sanoo, että kylän määritelmä ei riipu niinkään kylän koosta, vaan siitä, mieltääkö kyläyhteisö paikan kyläksi.

Kisan ehdokaskylät julkaistaan 12.10. ja voittajakylä palkitaan marraskuussa. Voittajakylä esitellään Uudenmaan Kylien digilehdessä ja palkitaan kunniakirjalla. Voiton kerrotaan tuovan mahtavan maineen, mutta myös mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun. Vuoden Kylä on valittu vuodesta 1985 lähtien. Kilpailussa on tullut menestystäkin, sillä Vihtijärvi voitti tittelin vuonna 2010 ja Lohjan saaristo sai kunniamaininnan vuonna 2016. Lohjansaari lähisaarineen tiedetään alueeksi, missä järjestetään aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja edistetään alueen elinvoimaa. Vihtijärvi puolestaan kiri voittoon kyläkoulun avulla.

–Kunta ei aikonut korjata toista koulurakennusta, kun se määriteltiin homekouluksi ja edessä olisi ollut kallis remontti. Kyläyhdistys osti rakennuksen eurolla kunnalta ja korjasin sen talkootyöllä ja Hiiskulan kartanolta saamallaan korottomalla lainalla. Nykyään kyläyhdistys vuokraa koulua kunnalle koulutarkoitukseen. Näin saatiin pelastettua kyläkoulu. Tosin koulua esitetään taas lakkautettavaksi, joten jälleen taistellaan, Nilsson kertoo.

SMS