ToimittajaRukoushuoneen tiloissa toimii nykyään Lohjan Adventtiseurakunta, joka juhlistaa talon historiaa tällä viikolla mm. avointen ovien merkeissä.
Historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas Rukoushuone rakennettiin talkootyönä 1920. Se on tyyliltään myöhäistä jugendia. Talon rakennutti Evankelisluterilaisen Nuorisoliiton Lohjan osasto. Yhdistys osti tarkoitusta varten ns. Lembergin ”huvilan”. Rakennus ei kuitenkaan sellaisenaan sopinut Nuorisoliiton tarpeisiin. Laajennusta varten kerättiin raha- ja hirsilahjoituksia.
Laskiaistiistaina 1920 rukoushuoneen pihamaalle kertyi pitäjän eri kulmilta valtava hirsiröykkiö. Helmikuussa perustettiin rakennuslautakunta uutta juhlasalia tekemään. Piirustukset laati ilmaiseksi arkkitehti Albert Leidenius.
”Rukoushuonetta ei rakennettu rahalla vaan rakkaudella”, totesi eräs mukana ollut hanketta epäilleille. ”Hiki päässä ja selässä olemme siellä yhteisesti iltaisin aina viime hetkeen saakka talkoita tehden ahertaneet”, kirjoitettiin puolestaan Länsi-Uusimaa-lehdessä 1.10.1920. Talo vihittiin juhlallisesti käyttöön 10.10.1920. Jo ennen vihkiäisjuhlaa rukoushuone oli päätetty lahjoittaa Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) sillä ehdolla, että Nuorisoliiton Lohjan osasto saa maksutta käyttää sitä omissa tilaisuuksissaan.
Rukoushuone palveli myös Lohjan seurakuntaa 1920‒1940-luvuilla, kunnes nykyinen seurakuntakeskus valmistui 1951. Lisäksi Rukoushuonetta vuokrattiin mm. juhlatilaksi ja sen suojissa oli asuinhuoneisto Nuorisoliiton työntekijälle ja vahtimestarille. Sotien aikana rakennusta käytettiin sotilasmajoitukseen ja kansanhuollon apuasemana. Jatkosodan aikana siellä majoitettiin inkeriläisiä pakolaisia. Rakennus siistittiin ja remontoitiin talkoilla vuonna 1950 vietettyä 30-vuotisjuhlaa varten. Vähitellen rukoushuoneen käyttö väheni ja talon kunnossapito kävi yhdistykselle ylivoimaiseksi. Kesällä 1981 Evankeliumiyhdistys myi rakennuksen Lohjan Säästöpankille. Vanha urkuharmoni on nyt Lohjan seurakuntakeskuksen takkahuoneessa ja salin seinällä ollut itärajan takaa tuotu Ihantalan kirkon alttaritaulu kappelissa.
Huonoon kuntoon päässyttä rakennusta uhkasi purkaminen, ja tilalle kaavailtiin kerrostaloja. Hanke kuitenkin lykkääntyi ja Oskar Salosen Säätiö osti talon Säästöpankilta toimitilakseen ja kristilliseen toimintaan. Säätiö saneerasi talon arkkitehti Yrjö Warvaksen suunnitelmien mukaan.
Entisestä rukoushuoneesta säilytettiin mahdollisimman paljon. Museoviraston suostumuksella tuulikaapin tilalle rakennusrungon kaakkoiskulmaan lisättiin matala uudisosa. Siipeen tuli lastenhuone, eteinen ja saniteettitilat. Katolle tehtiin kahdeksankulmainen kattolyhty, jonka kuudesta ikkunasta tulee valoa aulaan. Sisääntuloon rakennettiin luiska pyörätuolia käyttäville. Keittiö uudistettiin tilavaksi laitoskeittiöksi. Juhlasalin lattia hiottiin ja maalattiin. Vanhojen kamiinoiden tilalle asennettiin sähkölämmitys. Paneelilaudoitetut seinät saivat vaalean turkoosin värin ja kuori maalattiin taivaansiniseksi. Kuorin ikkunoihin lisättiin sateenkaaren värit. Juhlasalin ikkunat entisöitiin ja uudet ikkunat tehtiin vanhojen mallin mukaan. Rakennus vihittiin uudelleen käyttöön 14.9.1986.
Saneerauksen valmistuttua rakennus siirtyi Suomen Adventtikirkon omistukseen. Lohjan Adventtiseurakunnan hallinnoima rakennus tarjoaa oman seurakunnan lisäksi tiloja myös muiden ryhmien käyttöön. Rukoushuone on edelleen myös suosittu perhejuhlien pitopaikka. Salissa on erinomainen akustiikka. Kokous- ja konserttikäytössä tilaa on noin 100 hengelle, pöytien kanssa 80 hengelle. Julkisivut maalattiin vuosina 1999‒2000. Peltikatto uusittiin 2002. Keittiö peruskorjattiin ja ajanmukaistettiin 2018.
Lohjan Rukoushuoneella on avointen ovien päivät 7.10.–9.10. kello 12.00–20.00. Perjantaina 9.10. kello 18.00 pidetään lauluilta (Valto Järvelä, laulu, Ulla-Maija Hölsamäki, säestys). 100-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 10.10. kello 14.00 alkaen. Juhlaa voi seurata myös Youtuben kautta (https://lohja.adventist.fi/100v/).
