Lohjan aurinkoenergian kartta on muuttumassa nopeasti, sillä kaupunki hakee uusia alueita uusiutuvan energian tuotannolle samaan aikaan, kun jo käynnistetyt aurinkovoimahankkeet etenevät eri vaiheissa. Braskin aurinkoenergia-alue Maksjoella on juuri nyt hankkeista ajankohtaisin, sillä noin 31 hehtaarin kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä elokuun ja syyskuun 2026 aikana. Hanke näyttää samalla varsin konkreettisesti, millaisia kysymyksiä suuren aurinkopuiston sijoittaminen Lohjalle tuo mukanaan.
Brask ei ole kaupungin ensimmäinen kosketus teollisen mittakaavan aurinkosähköön. Kirkniemessä toimii jo Helenin vuonna 2024 käyttöön ottama 8,5 megawatin aurinkopuisto, ja Jönsbölen noin 21 hehtaarin aurinkovoimala-alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi maaliskuussa 2025. Lohja on lisäksi alkanut etsiä uusia alueita, joilla uusiutuvan energian hankkeita voitaisiin tulevaisuudessa edistää nykyistä ennakoitavammin.
Brask nousee kartalle
Braskin alue sijaitsee Maksjoella valtatie 25 itäpuolella, Hanko–Hyvinkää-radan eteläpuolella ja St. Laurence Golfin golfkentän länsipuolella. Sijainti näyttää ensi katsomalta aurinkovoimalalle melko suoraviivaiselta, sillä alue on pääosin kaupungin omistamaa vanhaa peltoa eikä esimerkiksi yhtenäistä metsäaluetta. Liikenteellisesti paikka on samalla poikkeuksellisen keskeinen, koska vieressä kulkevat sekä valtatie että rautatie. Kaavalla halutaan mahdollistaa aurinkoenergian tuotanto ja sähkövarasto, mutta samalla kaupunki jättää tilaa tuleville liikennejärjestelyille. Brask ei siis ole pelkkä aurinkopaneelien sijoitteluharjoitus, vaan alueella sovitetaan yhteen energiantuotantoa, tieverkkoa, rataa, luontoa ja muuta maankäyttöä.
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville kesäkuussa 2026. Ehdotus on julkisesti nähtävillä 19. elokuuta–18. syyskuuta, ja kaupungin järjestämä kaavailta pidetään Lohjan pääkirjastossa 1. syyskuuta. Kaavan hyväksymisestä tai aurinkovoimalan rakentamisesta ei silti ole vielä lopullista päätöstä.
Miksi juuri Brask?
Braskin vahvuus löytyy ennen kaikkea sijainnin ja nykyisen maankäytön yhdistelmästä. Kaupunki omistaa pääosan noin 31 hehtaarin alueesta, suuri osa maasta on peltoa ja vieressä sijaitsee jo rakennettua liikenne- ja yritysympäristöä. Suuren aurinkovoimalan sijoittaminen tällaiselle alueelle voi olla helpommin yhteensovitettavissa muun kaupunkirakenteen kanssa kuin esimerkiksi laajan metsäalueen muuttaminen energiantuotantoon.
Sähköverkon kannalta ympäristö on myös kiinnostava. Uudenmaan liiton Braskia koskevassa lausunnossa nostetaan esiin alueen lähistöllä kulkeva Virkkala–Lohja 110 kilovoltin voimajohto, vaikka itse kaavoitus ei vielä ratkaise tulevan voimalan tarkkaa verkkoliityntää. Aurinkovoimahankkeessa verkon läheisyys on käytännössä tärkeä osa kokonaisuutta, koska tuotettu sähkö pitää saada siirrettyä tehokkaasti eteenpäin.
Toinen syy löytyy Lohjan laajemmasta energiapolitiikasta. Kaupunki käynnisti keväällä 2026 selvityksen uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueista ja pyysi maanomistajilta ehdotuksia erityisesti aurinkoenergian tuotantoon sopivista kohteista. Kaupunki painotti haussa valmiiksi rakennettuja tai ihmisen voimakkaasti muokkaamia suuria maa-alueita, joilla ympäristöhaittoja voidaan välttää tai vähentää.
Brask istuu tähän ajatukseen varsin luontevasti, vaikka L126-kaava on oma erillinen prosessinsa. Lohja ei näytä hakevan yhtä jättimäistä aurinkoenergia-aluetta, vaan useita erilaisia kohteita, joissa sähköntuotanto voidaan sovittaa olemassa olevaan maankäyttöön. Kirkniemi, Jönsböle ja Brask muodostavat jo nyt tästä kehityksestä näkyvän ketjun.
Aurinkopuisto ei jää vain paneeleihin
Aurinkopuisto näyttää kartalla helposti yksinkertaiselta. Paneelirivit vievät suuren pinta-alan, mutta niiden ympärille tarvitaan kulkureittejä, huoltoalueita, sähkölaitteita, mahdollisesti energiavarastoja, aitoja ja vesienhallintaa. Braskissa juuri nämä yksityiskohdat ovat nousseet kaavoituksen keskeisiksi kysymyksiksi.
Alueen valumavedet kulkeutuvat kohti Maksjokea ja alueen ympäristössä on vesilain suojaamia noroja. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys nosti lausunnossaan keväällä 2026 erityisesti esiin hulevesien hallinnan, puroympäristöt ja alueen länsiosan luontoarvot. Yhdistys katsoo, että rakentaminen ei saa lisätä tai vähentää norojen virtaamia tavalla, joka vaarantaisi niiden tilan.
Kaupungin kaava-aineistoon on siksi tehty erillinen valumavesiselvitys. Selvityksessä esitetään nykyisten ojien säilyttämistä ja veden virtaaman hidastamista esimerkiksi viivytysaltaiden, kosteikkojen tai pohjapatojen avulla. Kaava luo toiminnoille tilan, mutta tarkat tekniset ratkaisut syntyvät vasta myöhemmissä suunnittelu- ja lupavaiheissa.
Luonto kulkee vieressä
Brask ei ole rakentamatonta erämaata, mutta se ei myöskään ole luontoarvoista tyhjä alue. Golfkentän, peltojen, radan ja teiden väliin jää pienempiä metsäisiä ympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, joiden merkitys korostuu, kun suuri yhtenäinen maa-alue muuttaa käyttötarkoitusta. Kaava-aineistoon onkin liitetty useita luontoselvityksiä.
Ympäristöyhdistys on pitänyt hyvänä ajatusta siitä, että aurinkovoimala-alueen maapohjaa hoidettaisiin niittymäisenä. Paneelien alla ja välissä kasvava monipuolinen niittykasvillisuus voi tarjota elinympäristöä pölyttäjille ja muille hyönteisille paremmin kuin lyhyenä pidettävä nurmikko. Aurinkopuiston ekologinen vaikutus riippuu siten paljon myös siitä, mitä paneelien väliin jää.
Huomiota on kiinnitetty myös lahopuustoon, purolehtoon ja ekologisiin yhteyksiin. Braskin länsilaidalla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi tunnistettu alue, ja eteläosassa suunnittelu lähestyy Maksjoen puronvarsien luontokohteita.
Lohjalla on jo aurinkohistoriaa
Lohjan aurinkopuistokeskustelu ei alkanut Braskista. Helen otti vuonna 2024 käyttöön Kirkniemen aurinkopuiston, jonka nimellisteho on 8,5 megawattia ja jossa on noin 15 500 aurinkopaneelia. Yhtiön mukaan tuotanto vastaa noin 4 000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta.
Jönsbölessä kaupunki puolestaan muutti noin 21 hehtaarin alueen asemakaavaa aurinkoenergian tuotannon mahdollistamiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan toukokuussa 2024, päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen ja valitukset hylättiin tammikuussa 2025. Kaava sai lainvoiman 5. maaliskuuta 2025.
Jönsbölen prosessi kertoo samalla siitä, että aurinkovoimaloiden hyväksyntä ei ole automaattista edes silloin, kun hanketta perustellaan uusiutuvalla energialla. Maisema, virkistyskäyttö, luonto, hulevedet ja lähialueen asukkaiden näkemykset kulkevat kaavaprosessissa rinnakkain energiantuotannon kanssa. Braskissa samoja kysymyksiä käsitellään hieman erilaisessa ympäristössä.
Kuka päättää?
Lohjan kaupunki vastaa Braskin asemakaavoituksesta, ja kaavan valmistelusta vastaa kaupungin kaavoitus. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee kaavaa prosessin aikana, mutta nähtävillä oleva kaavaehdotus ei vielä itsessään tarkoita rakennuspäätöstä.
Kuntalaiset ja muut osalliset ovat tässä vaiheessa mukana muistutusten ja lausuntojen kautta. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen 18. syyskuuta 2026 asti. Kaupunki käsittelee saadun palautteen ennen seuraavia päätösvaiheita. Hankkeen lopullinen toteuttaja ja investointiratkaisut eivät vielä ratkea pelkän asemakaavan perusteella.
Uusia alueita etsitään
Lohjan keväällä käynnistämä uusiutuvan energian aluekartoitus kertoo muutoksesta, joka ulottuu Braskia pidemmälle. Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita koskeva sääntely antaa mahdollisuuden nimetä paikkoja, joissa lupaprosesseja voidaan tulevaisuudessa tehdä tavallista ennakoitavammin. Kaupunki pyysi tämän vuoksi maanomistajilta ehdotuksia mahdollisista kohteista maaliskuussa.
Lohja painotti haussa aurinkoenergiaa. Kaupunki nosti sopiviksi esimerkeiksi suuret rakennetut tai muuten ihmistoiminnan muokkaamat alueet, joilla merkittäviä ympäristöhaittoja ei arvioida syntyvän tai ne ovat tehokkaasti lievennettävissä. Yksittäisen maanomistajan ehdotus ei kuitenkaan tarkoita alueen automaattista hyväksymistä.
