Lohjalla on juuri valmistunut 12 uutta ikäihmisten kiertävää perhehoitajaa. He eivät tarjoa terveydenhuollon palveluja, vaan ystävää, ihmistä ihmiselle.

–Sama perhehoitaja käy asiakkaan luona ja tulee hänelle tutuksi. Aikataulut ja käyntien sisällöt ovat joustavia, kertoo omaishoidon koordinaattori Heidi Rantanen Lohjan kaupungilta.

Hän toteaa, että kotihoidon käynnit ikäihmisten luona voivat olla usein kiireisiä. Perhehoitajalla sen sijaan on aikaa esimerkiksi valmistaa ruokaa, lukea lehteä tai käydä ulkoilemassa yhdessä ikäihmisen kanssa. Perhehoitaja ei tee sairaanhoidollisia toimenpiteitä eikä ole vastuussa ikäihmisen lääkehoidosta, vaan näistä huolehtii joko omainen tai esimerkiksi kotihoito.

–Perhehoito ei korvaa kotihoidon tarvetta, vaan kyse on täydentävästä palvelusta, Rantanen sanoo.

Perhehoitajat sijaistavat omaishoitajia näiden lakisääteisten vapaiden aikana, mutta perhehoitajan asiakkaana voi olla myös kuka tahansa yksinäinen ikäihminen. Tuolloin asiakkuus aloitetaan Ikähelpin kautta.

–Perhehoitajan käynnit sopivat yksin eläville ikäihmisillekin, joilla on arjessaan tarve toisen ihmisen läsnäololle ja henkiselle tuelle. Moni ikäihminen kokee yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Perhehoitaja voi tuoda arkeen aitoa läsnäoloa ja turvallisuutta, Rantanen kertoo.

Perhehoitaja voi käydä myös sellaisten muistisairaiden luona, joilla ei ole haastavia käytösoireita. Ikäihmisen tulee kuitenkin pystyä liikkumaan yhden ihmisen avustamana ja pärjätä yön yli ilman apua, sillä tarkoituksena on, että perhehoitajakin saa nukuttua yön rauhassa, vaikka olisikin sen yli asiakkaan luona. Asiakkaan soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan kuitenkin yksilöllisesti.


Perhehoitajiksi valmistuivat tänä keväänä Jaana Aho, Taru Anttila, Jaana Besmond, Marjaana Hukkanen-Heiskanen, Jaana Kuvaja, Anna-Maija Lehtinen, Anne Majander, Iris Mäki-Kojola, Pia Sevón, Heikki Syvälahti, Hannele Taimio ja Armi Vikström. Kaikki eivät kuitenkaan päässeet mukaan valmistujaisiin ja kuvaan.

Tarvetta perhehoitajille on

Ikääntyneiden perhehoitajia valmennettiin Lohjalla viimeksi pari vuotta sitten. Valmennus oli räätälöity nimenomaan kiertäville perhehoitajille. Tänä keväänä järjestettiin uusi ennakkovalmennus, koska kiertäville perhehoitajille tuntui olevan tarvetta. He tekevät perhehoitoa osa-aikaisesti ja saavat siitä palkkion.

Rantanen kertoo, että perhehoitajat ja asiakkaat pyritään yhdistämään sen mukaan, ketkä ehkä tulisivat luontevasti juttuun keskenään. Ensin asiakkaan kotiin mennään tutustumaan yhdessä kaupungin työntekijän kanssa ja tämän jälkeen sovitaan 2–3 tutustumiskertaa, jotka perhehoitaja toteuttaa itsenäisesti. Mikäli tutustumiskertojen jälkeen molemmat osapuolet kokevat perhehoidon sopivaksi, perhehoito jatkuu asiakkaan kanssa sovitusti. Mukana toiminnassa on ilahduttavasti muutamia miehiäkin, joten papatkin pääsevät puhumaan aiheista, jotka ovat usein lähempänä miesten sydämiä.

Annettavaa puolin ja toisin

Yksi vastavalmistuneista perhehoitajista on Marjaana Hukkanen-Heiskanen. Kiinnostus perhehoitotyötä kohtaan syntyi omien kokemusten kautta.

–Vietin paljon aikaa 92-vuotiaan äitini kanssa ennen kuin hän nukkui pois viime syyskuussa. Hän asui hoivakodissa, ja siellä oli paljon ikäihmisiä, joiden luona ei käynyt kukaan. Ajattelin, että kun itselläni on aikaa, voin antaa sitä jonkin verran muillekin, käydä ilahduttamassa jotakuta ja tuomassa vaihtelua hänen arkeensa, Hukkanen-Heiskanen kertoo.

Kun hän näki lehdessä jutun perhehoitajakoulutuksesta, ajatus konkretisoitui ja Hukkanen-Heiskanen haki mukaan.

–Koulutus oli todella antoisa. Sain uusia näkökulmia esimerkiksi muistisairauksiin.

Hukkanen-Heiskanen on ollut paljon tekemisissä ikäihmisten kanssa. Lisäksi hän on luonteeltaan avoin ja puhelias, joten hän uskoo, että toiminta lähtee luontevasti käyntiin. Toisen ihmisen kotiin meneminen jännittää silti hieman. Päällimmäisenä on kuitenkin halu auttaa.

–Onko meillä oikeasti niin kiire, ettei meillä ole tuntia tai paria aikaa antaa omasta elämästämme toisille, Hukkanen-Heiskanen pohtii.

–Haluan tarjota omaa apuani esimerkiksi ikäihmisille, jotka eivät pääse itse ulos, tai voimme katsoa yhdessä vaikka televisiota, jos se on sitä, mitä ikäihminen haluaa tehdä. Haluan tuoda turvaa ja rentoutta heidän arkeensa, hän jatkaa.

Hän kokee saavansa perhehoidosta jotain myös itse.

–Meillä on kummallakin annettavaa toinen toisillemme. Koen, että ikäihminen voi rikastuttaa elämääni tiedoillaan. Monessa kulttuurissa ikäihmisiä pidetään oikein kirjastoina heille kertyneen tiedon vuoksi.

Lisätietoa perhehoitajista löytyy kaupungin verkkosivuilta.

SMS