Kuntotarkastus antaa puolueetonta tietoa sekä myyjälle että ostajalle asunnon/rakennuksen kunnosta, korjaustarpeista ja riskeistä, esimerkiksi vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä. Lisäksi kuntotarkastusraportissa annetaan havaintoihin perustuvia toimenpide-ehdotuksia.  Nykyään myös monet pankit edellyttävät kuntotarkastusta lainaa haettaessa, mikä auttaa pankkia määrittelemään kohteen vakuusarvon. Joskus käy niin että talon omistaja ei ole tietoinen kohteen korjaustarpeista tai riskeistä, ja havainnot tulevat hänellekin yllätyksenä, varsinkin jos kohteen omistusaika on kovin lyhyt.

Kuntotarkastajan valinnan tekevät yleensä myyjä ja ostaja yhdessä

Luotettava kuntotarkastusraportti laaditaan suoritusohjeen mukaisesti: KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Asiantuntevalla tarkastajalla on yleensä pitkä ja monipuolinen kokemus rakennusalalta, joten hän pystyy tunnistamaan kokemusperäisesti jo kohteeseen saapuessaan mahdolliset olennaiset riskipaikat.  Tarkastuksen aluksi, kohteen paperit ja piirustukset tutkitaan tarkasti ennen tarkastuksen suorittamista. Tämän vuoksi tarkastaja yleensä pyytää kohteen omistajaa varmistamaan paperit ja piirustukset saataville tarkastajalle.

Kuntotarkastusraportti ei ole kuitenkaan korjaussuunnitelma eikä siinä oteta kantaa korjauskustannuksiin. Tarkastuksesta saadun tiedon perusteella on uuden asukkaan helppo tehdä mahdollisia korjaus/kunnostus suunnitelmia ja aikatauluja sekä varautua normaaliin ylläpitoon.

Jos ostaja on paikalla kuntotarkastustilaisuudessa, on hänellä mahdollisuus keskustella tarkastajan kanssa mieleen tulevista asioista, toki tarkastajalta voi jälkeenpäinkin vielä kysellä tarkennuksia. Tärkeää huomioida, että kuntotarkastus kertoo kohteen kunnon tarkastushetkellä, tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, jos tontilta esimerkiksi kaadetaan puita, ympärillä olevien tienpintojen korko muuttuu tai naapuritontilla suoritetaan maankaivuutöitä, kaikki tämä vaikuttaa rakennuksen ympärillä olevaan perusmaan kosteuskäyttäytymiseen.

Kuntotarkastaminen ei kestä kauaa

Omakotitalo, jonka asuinpinta-ala on noin 100 m2, kuntotarkastuksen tekemiseen kuluu aikaa noin kolmesta viiteen tuntia. Aikaan vaikuttaa oleellisesti kohteen rakennusajankohta, asuinkerrosten lukumäärä, onko kohteessa ryömintätilaa, ullakkoa, lisäsiipeä, eri tasoon rakennettua lattiaa tai muita tontilla olevia rakennuksia, joita on sovittu tarkistettavaksi, esim. ulkosauna tai autotalli. Kylmillään olevia aittoja, varastoja tai puuliitereitä ei yleensä tarkasteta. Tilaaja saa raportin sähköpostilla sovittuun aikaan.

Laki edellyttää, että kuntotarkastaja tekee työnsä ammattitaidolla ja huolellisesti. Kuntotarkastaja vastaa siitä, että havainnot, päätelmät ja suositukset ovat oikeita ja kattavia, ja että tarkastus on tehty sovitussa laajuudessa.

Kohteen myyminen ja välittäjän valinta

Kiinteistönvälittäjän valintakin on luotettavampaa, kun välittäjät voivat tehdä arvion kohteesta tuoreen teknisen kunnon ja riskien perusteella. Pyyntihinta voidaan asettaa kohdalleen ja olla turvallisin mielin sen suhteen, että kaupanteon kannalta merkittäviä yllätyksiä ei tule myöhemmin, kun ostajillakin on ollut mahdollista tutustua kuntotarkastusraporttiin ennen tarjouksen tekemistä. Asunnon kuntotarkastuksen avulla saadaan puolueetonta tietoa kiinteistön kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä kohteen myyjälle ja ostajalle. Kuntotarkastus tuo turvaa asuntokauppoihin ja siksi sitä suositellaan tehtäväksi aina kohteen rakennusvuodesta riippumatta.

HUOM!

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ei säädellä laissa eikä kuntotarkastajille ole pakollisia pätevyysvaatimuksia. Vaikka asuntokauppaan liittyvän kuntotarkastuksen tekijänä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa, kannattaa varmistua tarkastajan pätevyydestä.