Lohjan Museossa on auennut uusi, mielenkiintoinen näyttely. Ennennäkemätöntä? Lohjaa lasinegatiiveissa -näyttely esittelee Lohjasta ja lohjalaisesta elämänmenosta kuvia, joista suurin osa ei ole ollut aiemmin esillä missään. Näyttelyn on kuratoinut Lohjan Museon näyttelyamanuenssi Iiris Kankaanpää.

–Kaikki kuvat ovat museon omasta kokoelmasta, joka on karttunut museon alkuajoista lähtien. Alun perin tämä on ollut kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museo. Lasinegatiivikokoelman kuvat ovat pitkälti tuntemattomia. Niiden saattamista digitaaliseen muotoon on suunniteltu museolla aiemminkin, mutta se onnistui vasta nyt. Korona-aika mahdollisti digitoinnin, kun museon näyttelyt olivat kiinni, kertoo Marja Niemi Lohjan Museosta.

–Nämä kuvat ovat aarteita, jotka on nyt saatu kaikkien nähtäville. Lohjan kaikki kerrokset on saatu tähän yhteen näyttelyyn, iloitsee myös projektikoordinaattori Karoliina Junno-Huikari Lohjan Museosta.

Yhteensä lasinegatiiveista digitoituja kuvia on yli 800. Niistä on saatu tehtyä isokokoisiakin suurennoksia. Esillä on myös kaksi alkuperäistä lasinegatiivia. Kuvat tuovat katsojan eteen ajankuvaa 1800-luvun lopulta 1940-luvulle. Kuvissa on niin lohjalaisia maisemia, rakennuksia kuin ihmisiäkin. Eri vuosikymmenten oloja voi vertailla esimerkiksi kauppoja esittävistä kuvista. Kuvissa siirrytään nimittäin karkkikaupan tarjonnasta pula-ajan kauppaan kanamunankorvikkeineen. Edustettuina ovat niin kartanoiden rikkaampi väki kuin työväestökin.

–Tekstistä voi lukea esimerkiksi, että kesäisin mentiin syreenimajaan kahville, mutta täällä siitä näkee oikean kuvan, Junno-Huikari kertoo.

Kuviin on tallentunut hetkiä mm. säätyläisten kesäpäivien vietosta ja maata viljelevän väestön arkisesta työstä heinäpelloilla. Kuvista löytyy hauskojakin yksityiskohtia. Esimerkiksi eräissä juhannusjuhlissa on innostuttu kiipeämään talon katolle musisoimaan. Kuvista löytyy myös lohjalaista teollisuutta.

–Kuvissa näkyvät niin Lohjan kasvu maalaiskylästä kaupungiksi kuin yhteiskunnan kerroksellisuuskin. Lohjan historia on kulttuurillisesti rikas ja yhteiskunnallinen monimuotoisuus silmiinpistävää. Harvalla paikkakunnalla on ollut niin paljon kartanoita ja niin monipuolisesti teollisuutta, avaa Junno-Huikari.

–Mennyt ja nykyisyys kohtaavat tässä näyttelyssä. Kuvista voi tunnistaa esimerkiksi tuttuja paikkoja ja katsoa, millaisia ne olivat ennen. Lohjalaisuuden juuret todentuvat näissä kuvissa, hän tiivistää.

Suurlohjankadun ja Laurinkadun risteys 1930-luvun lopulla.
(Kuva: Lohjan Museo)


Ihmisiltä kaivataan apua kuvien tunnistamiseen

Niemi kertoo, että näyttelystä on saatu jo kiittävää palautetta.

–Ihmiset ovat pitäneet tärkeänä sitä, että nämä kuvat on saatu esille, hän toteaa.

Junno-Huikari kertoo, että kuvat ovat herättäneet ihmisissä myös tunnereaktioita.

–Ihmisille herää tunnemuistoja, kun he näkevät jotain tuttua tai muistelevat, että tuollaista ennen oli.

Syyslomalla museossa on vieraillut tavallista enemmän myös lapsia. Hekin ovat kokeneet mielenkiintoiseksi nähdä, millainen oma kotikaupunki on ollut ennen.

Lasinegatiiveissa riittää tutkittavaa vielä museoväellekin. Myös yleisön apua tarvitaan.

–Tarvitsemme kaupunkilaisilta apua kuvien ja niissä olevien ihmisten tunnistamiseen. Kaikki näistä kuvista oleva tieto, on todella tärkeää, sanoo Junno-Huikari.

Monen kuvan kuvaaja ei ole tiedossa, mutta joukossa on myös tunnettujen valokuvaajien kuvia. Näyttelyssä on esimerkiksi Mauno Mannelinin, Irene Wahlbergin, A. Abrahamsenin, A. Pesosen sekä Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät ry:n perustajan Robert Boldtin ja tämän vaimon Signe Boldtin ottamia kuvia.

Museolla on kokoelmissaan muitakin aarteita.

–Näiden kuvien digitointi oli iso satsaus, mutta tulevia näyttelyitäkin ajatellen on paljon sellaista, mitä haluttaisiin saada esille. Esimerkiksi kuvakokoelma sisältää kokonaisuudessaan kymmeniä tuhansia kuvia, Niemi sanoo.
Näyttely on esillä 3.4.2022 saakka.

Talon väkeä viettämässä kesäpäivää. Osa on jopa innostunut kiipeämään katolle musisoimaan. Esimerkiksi tästä kuvasta kaivattaisiin tietoa ihmisiltä. (Kuva: Lohjan Museo)

Perusnäyttelyn uutuuksia

Lohjan Museon perusnäyttelyäkin on uudistettu. Esillä on Vaaksan vaatetustehtaasta kertova näyttely. Tehdas käynnisti toimintansa Lohjalla 1961 ja toimi vuoteen 1970 saakka. Vaaksa tunnetaan Suomen ensimmäisenä farkkuvalmistajana.

Esillä on myös Hiidensalmen rannalla -pienoisnäyttely, jonka kuvat ovat olleet aiemmin esillä Villa Kokkokalliossa Lohjan asuntomessujen aikaan. Mikäli kuvat jäivät näkemättä, on niihin nyt siis mahdollisuus tutustua. Lähes kaikki näyttelyn 15 taulusta ovat esillä museon päärakennuksen Hiidensalmi-osiossa.

Museolla aloitetaan vähitellen myös jouluvalmistelut. Museon pihalle tulee joulukuun alussa jouluikkuna, johon voi tutustua myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa avautuu 9.12. ryijynäyttely.

SMS

Kansallis-Osake-Pankin talo 1930-luvun alussa. (Kuva: Lohjan Museo)
Kuvassa ollaan Kirkniemen kartanossa.