Ympäri Suomea toimiva Gubbe on uudenlainen vanhuspalveluiden start up, joka tarjoaa aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää, ei-sairaanhoidollista kotiapua ikäihmisille. Toiminnan ajatuksena on tuoda nuori ja ikäihminen yhteen. He tapaavat kerran viikossa ja tekevät asioita, jotka ovat ikäihmiselle mieleisiä, kuten ulkoilevat, laittavat ruokaa tai vaikkapa lukevat päivän lehden yhdessä. Yleensä omainen ostaa palvelun ikäihmiselle esimerkiksi lahjaksi ja maksaa nuoren palkan.

Sandra Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen perustivat Gubben vuonna 2018, koska Suomessa riittää yksinäisiä vanhuksia, eikä heitä kaikkia ole mahdollista auttaa vapaaehtoisvoimin. Idea Gubbesta oli muhinut Lounamaan mielessä jo kymmenen vuotta. Hänen mumminsa oli asunut lähes 20 vuotta yksin miehensä kuoleman jälkeen. Lounamaa oli usein miettinyt perheensä kanssa, että he olisivat tarvinneet Gubben kaltaista palvelua, josta saa nopeasti ja vaivatta apua läheiselle ikäihmiselle.

–Sandra oli haudutellut mielessään erilaisia variaatioita Gubbesta. Kotihoito kävi hänen mumminsa luona, mutta mummi tarvitsi rohkaisua liikkumiseen ja kotoa lähtöön sekä apua kotona. Heillä ei itsellään ollut riittävästi aikaa auttaa, joten huono omatunto vaivasi. Kotihoitokaan ei ehdi tehdä kuin pakolliset asiat. Sandra etsi erilaisia palveluja mummilleen, mutta sopivaa ei löytynyt, Laaksonen avaa.

Vapaaehtoinen alkoi käydä Lounamaan mummin luona, mutta omaisille ei tullut tietoa siitä, milloin hän kävi ja mitä he tekivät yhdessä, sillä raportointivelvollisuutta ei ollut. Mummikaan ei aina osannut kertoa, miten käynti oli mennyt tai oliko vapaaehtoinen ylipäätään käynyt hänen luonaan. Gubbe-toiminta syntyi halusta ratkaista tämä ongelma.

–Gubbe kirjoittaa omaisille terveiset siitä, miten käynti on sujunut, Laaksonen sanoo.

Myös hänellä itsellään oli vahva tunne siitä, että ongelma pitää nyt ratkaista, joten hän lähti mukaan toimintaan.

–Olen tehnyt vanhustyötä fysioterapeuttina ja opettanut lähihoitajia, joten sitä kautta nämä asiat olivat omallakin sydämelläni.

Nuoret innostuivat hakemaan mukaan Gubbe-toimintaan

Laaksonen kertoo opettajana nähneensä, ettei vanhustyö ei ole ensimmäisenä listalla, kun nuoret pohtivat tulevaisuuden uraansa. Gubbe-toiminnasta he ovat kuitenkin innostuneet. Osaltaan toiminnan suosiota saattaa selittää sen sosiaalisessa mediassa saama huomio, kun julkisuudesta tutut henkilöt ovat lähteneet mukaan toimintaan ja kertoneet siitä somessa. Gubbeksi voi hakea kuka tahansa, sillä toimintaan koulutetaan. Palkka tuo toki oman osansa toiminnan houkuttelevuuteen, mutta moni haluaa myös auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä.

–Monelle tämä on ensimmäinen työpaikka. Nuori näkee, että hänen työllään on merkitystä, kun hän voi olla ainoa ihminen, jonka ikäihminen tapaa viikon aikana. Ikäihminen voikin odottaa nuoren tapaamista koko viikon. Se voi olla nuorelle merkityksellinen kokemus, että hän voi olla jollekulle niin tärkeä, Laaksonen sanoo.

Toiminnan keskiössä on olla ihminen toiselle ihmiselle. Vaikka teknologia auttaa nykyään monessa asiassa, Laaksonen uskookin, ettei se tule koskaan korvaamaan ihmiskontaktia.

Uudenlaisia ystävyyssuhteita ja elämänlaatua

Kokemukset Gubbe-toiminnasta ovat olleet hyviä puolin ja toisin. Ikäihmiselle nuoren käynti voi tuoda mm. tuulahduksen nuoruudesta ja mahdollisuuden jatkaa harrastusta, jota ei ole enää pystynyt itsekseen harrastamaan. Monelle kodin ulkopuolella liikkuminen ilman apua voi olla vaikeaa, mutta nuoren kanssa voidaan käydä vaikka lounaalla ravintolassa. Nuori taas voi kaivata ikäihmisen seuraa, jos omia isovanhempia ei ole tai he asuvat kaukana. Moni on myös kokenut saaneensa uuden ystävän. Toiminnan puitteissa tehdyn tutkimuksen mukaan ikäihmisen psyykkinen ja fyysinen toimintakyky kohoaa Gubbe-käyntien myötä.

–Olemme tehneet pilottitutkimusta, jossa on käytetty mm. elämänlaatumittaria. Sen mukaan ikäihmisten ulkoilumäärä ja aktiivisuus ovat kasvaneet, elämänlaatu kohonnut ja yksinäisyyden tunne ja terveyspalvelujen käyttö vähentyneet, Laaksonen kertoo.

Karskiakin huumoria ja pitkiä kävelylenkkejä

Gubbe-toimintaa on myös Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Karkkilasta mukana on mm. Satu Valli. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt lasten ja ikäihmisten parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee opettajana varhaiskasvatuksessa, mutta kaipasi myös vanhustyötä.

–Mietin, miten voisin tuoda sitä puolta elämääni. Gubbe-toiminta tuli vastaan sosiaalisessa mediassa, hän kertoo.

Toimintaa oltiin tuolloin aloittamassa Karkkilassa ja Vallille löytyi nopeasti ikäihminen. Alkuun häntä jännitti hieman, koska vaikka toisesta on saanutkin jo tietoa, ei ennen tapaamista vielä tiedä, miten kemiat lähtevät pelaamaan. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin nopeasti.

–Huomasimme pian, että meillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme koiraihmisiä ja tykkäämme ulkoilla. Hänkin on ollut ammatiltaan opettaja.

Kun Valli tapaa ikäihmisensä, he menevät joka kerta ulkoilemaan. Ikäihmisen jaksamisen mukaan välillä tehdään pitkiäkin lenkkejä.

–Hänen päätoiveensa oli, että menisimme ulos, kun hän ei sinne enää yksin viitsi lähteä.

Ikäihminen lähti mukaan toimintaa läheistensä ehdotuksesta.

–Hän oli ollut aiemmin sosiaalisesti aktiivinen, mutta jämähtänyt kotiin koronan myötä. Hän on iloinen aina, kun käyn ja kiittelee.

Toisinaan he soittelevatkin toisilleen. Valli kertoo, että välillä karskimpikin huumori kukkii keskusteluissa. Gubbe-toiminta antaa paljon molemmille.

–Koen, että olen saanut ihan uudenlaisen ystävyyden. Kokemuksia opettajan työstä on mukava jakaa ja kuunnella juttuja hänen elämänsä varrelta. On mukava tehdä tärkeää työtä, jolla on merkitystä hänen arjelleen.

Valli suosittelee Gubbe-toimintaa muillekin.

–Kyllä ehdottomasti suosittelen. Tämä on sellainen palvelu, joka antaa molemmille.

SMS