Metsätalouden vesiensuojelu houkutteli Lopen Pilpalan liitontalolle vilkkaasti keskustelevan yleisön. Hiidenveden kunnostus -hanke, Huomio metsien vesienhoitoon -hanke sekä Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke järjestivät aiheesta yleisötilaisuuden 24.8. yhteistyössä Pilpalan kylät ry:n kanssa.

Käsiteltyjä aiheita olivat Lopen lounaisosan Hiidenveden valuma-alueeseen kuuluvat vesistöt, metsätalouden vesistökuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet. Paikalla oli myös hajajätevesien neuvontapiste.

Vesistöasiantuntija ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen projektipäällikkö Jussi Vesterinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä (LUVY) esitteli Lounais-Lopen vesistöjä, joille ei ole määritelty ekologista luokitusta. LUVY teki näistä vesistöistä vuonna 2019 selvityksen, jossa tuloksia verrattiin aiempina vuosina tehtyihin vedenlaatuanalyyseihin. Tarkastelun kohteena olivat Kreivinoja ja Palojoki valuma-alueineen sekä Teväntö ja Laihua. Hiidenveden valuma-alueen maankäyttö Lopen alueella poikkeaa muista valuma-alueen kunnista.

–Hiidenveden valuma-alueesta merkittävä osa on maatalouskäytössä, mutta Lopen alueella ylivoimaisesti suurin osa on metsää, Vesterinen kertoi.

Vesistöjen vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin mittaustuloksiin verrattuna. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat pääosin hyvällä tasolla, mutta lähes kaikissa järvissä sekä virtavesiketjun näytteenottopaikoilla oli havaittavissa selvä humusvaikutus ja joissakin myös lievää rehevöitymistä. Vedenlaatutulosten perusteella metsätaloudella on vaikutusta voimakkaasti ojitetun valuma-alueen vesistöihin.

–Nämä seikat puoltavat paitsi kunnostustoimien tekemistä myös metsänomistajien tiedottamista metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä, Vesterinen sanoi.

Kreivinojan metsäiset alueet ovat potentiaalisia kutualueita taimenille, minkä vuoksi kunnostustoimenpiteiden yhteydessä voisi toteuttaa myös kalastolle hyödyllisiä virtavesikunnostuksia.

Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta esittelemässä metsätalouden vesistökuormituksen nykytilaa Pilpalan liitontalolla Lopella.

Huomio metsistä tulevaan kuormitukseen

Metsätaloudesta vesistöön päätyvän ravinne- ja kiintoainekuormituksen määrä on nykyään arvioitu aiemmin esitettyä suuremmaksi, kertoi Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen projektipäällikkö Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta. Siksi kuormitukseen on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Etenkin latvajärvissä, jollaisia myös Lounais-Lopen järvet ovat, metsistä tuleva kuormitus voi olla merkittävä tai jopa ainoa kuormituslähde.

Metsätalouden vesistökuormitusta on mahdollista vähentää käyttämällä keinoja, jotka eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta. Suunnittelussa on tunnistettava toimenpiteistä aiheutuvat kuormitustekijät ja harkittava toimien tarpeellisuutta sekä ajoitusta. Metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää myös erilaisilla vesiensuojelurakenteilla kuten kaivukatkoilla, laskeutusaltailla, pintavalutuskentillä tai patorakenteilla.

–On tärkeämpää miettiä, mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä metsän kasvattamiselle, kuin lähteä siitä, että tehdään vähän ylimääräistä varmuuden vuoksi, Salmi sanoi.

Metsäkeskuksen avoimesta ja maksuttomasta Metsään.fi-portaalista löytyy paikkatietopohjaisia työkaluja, joita on mahdollista hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö