Vuonna 2020 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Hajajätevesihanke tavoitti kartoitus- ja neuvontakäynneillään yhteensä 197 kiinteistöä, selviää hankkeen vasta julkaistusta vuoden 2020 loppuraportista (https://www.luvy.fi/julkaisut/julkaisu-4-2021/). Yhteensä hankkeessa saatiin 363 neuvontakontaktia. Neuvonta jatkuu vuonna 2021 yleisneuvontana.

Yli 8 300 kiinteistöä on saanut haja-asutuksen jätevesineuvontaa Länsi-Uudellamaalla vuosina 2009–2020. Vuonna 2020 kartoitus- ja neuvontakäyntejä tarjottiin 14:lle hankkeen yhteistyökuntien kanssa valitulle alueelle. Niistä suurin osa oli herkkiä pohjavesi- ja ranta-alueita. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä tarjottiin 783 kiinteistölle. Neuvontakäynneistä toteutui keskimäärin 27 %. Koronapandemia vaikutti käyntien tarjoamistapaan sekä todennäköisesti halukkuuteen ottaa neuvontaa vastaan, mikä alensi huomattavasti käyntien toteumaa. Myöskään suunniteltuja yleisötapahtumia ei voitu järjestää. Länsi-Uudellamaalla on vielä arviolta noin 26 400 kiinteistöä vailla tarjottua neuvontaa. Hajavesihankkeen neuvojat vastaavat edellisten vuosien tapaan vuonna 2021 neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin.

Kirkkonummella kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit jatkuvat Tavastfjärdenin ranta-alueilla kunnan suuremman panostuksen ansiosta. Myös muissa kunnissa jätevesineuvojat tekevät kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä asukkaiden pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan. Käynnillä katsotaan läpi yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne, annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvotaan järjestelmän parantamisessa ja huoltamisessa.

Haja-asutusalueen jätevesistä on julkaistu interaktiivinen tarinakartta.

–Tarinakartta on helppo ja mukava tapa tutustua jätevesijärjestelmiin, lainsäädäntöön ja Länsi-Uudenmaan alueen tämänhetkiseen jätevesineuvontatilanteeseen, kertoo LUVYn hankekoordinaattori Virve Ståhl.

Tarinakartta vie lukijan virtuaalimatkalle Länsi-Uudenmaan haja-asutuksen jätevesien maailmaan. Tarinakartta toimii oppaana jätevesijärjestelmiä uusittaessa ja antaa neuvoja esimerkiksi talousvesikaivon kunnostamiseen. Tarinakartta: https://storymaps.arcgis.com/stories/4cdb1afc5d7644d0b5dd2b35aa6f18f0

Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhatkertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Haja-asutuksen jätevesillä voi olla paikallisesti merkittävä vaikutus pinta- ja pohjavesien tilaan.

Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021, ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Jätevesillä on rehevöittävä vaikutus vesistöihin.

Kommentoi kirjoitusta