Karjalohjalla kyläläiset yhdistivät voimansa ja rakensivat talkoilla jouluseimen. Talli on Kalle Kärkkään käsialaa. Josef ja Maria ovat jäseniään liikuttelevia metrin mittaisia nukkeja, osat puuta, nivelet rautaa ja pää styroksia. Nukkemaakari Nina Nyman teki kasvot ja ompelija Kirsti Niskala vaatteet. Jeesus-vauva on tehty samalla menetelmällä. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana myös alueneuvoston jäsenet Päivi Seger ja Liisa Mantere. Tarpeita on hankkinut eli hankintamestarina toiminut aluepappi Arja Majuri. Jouluseimi jää kirkkoon koko joulun ajaksi ja sitä voi käydä katsomassa kirkon ollessa auki messun yhteydessä.

Toiveena on, että joka vuosi joku kyläläinen voisi tehdä jouluseimeen uuden hahmon. Näin seimi yhdistää kyläläisiä ja eri ikäpolvia. Joka joulu asetelman voi rakentaa erilaiseksi, mutta aihe pysyy samana, kuten jo kaksituhatta vuotta.

Majuri kertoo, että vastaavanlaisia yhteisprojekteja tehdään pitkin vuotta. Ne liittyvät joko diakoniatyöhön tai ikäihmisten retkiin.

–Tämä oli hauskaa ja meitä kaikkia yhdistävää toimintaa. Opimme toisistamme uusia puolia ja lahjakkuuksia. Talkoot ovat yhteisön työrukkanen. Tulevaisuudessa talkoilla voidaan maalata vaikka rantasauna, joka on kirkon vieressä. Talkoohenki on maaseudulla vielä voimissaan, Majuri sanoo.

Jouluseimi on esillä Karjalohjan kirkossa. (Kuva: Maija Majuri)

 

Seimi on hiljentymisen paikka

Idea jouluseimestä syntyi jo, kun alueneuvosto pohti Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia.

–Muutama idea jäi tuolloin toteuttamatta, kuten jouluseimi. Minua harmitti niin, että otin asian puheeksi ja niin perustettiin työryhmä seimiprojektiin, Majuri kertoo.

Alueneuvoston jäsen Liisa Mantere oli jo pidemmän aikaa haaveillut seimestä Karjalohjan kirkkoon.

–Kirkko on iso tila ja sinne mahtuu hyvin uusia elementtejä. Jouluikonit ovat olleet ennen tätä visuaalinen viesti joulusta. Nyt meillä on oma seimi, jota voi muunnella joka vuosi erilaiseksi. Nuken rakenne mahdollistaa sen liikuttamisen. Se voi seistä tai istua. Kuka tahansa kyläläinen tai kylän koulu voi tehdä uusia hahmoja jouluseimeen. Siitähän puuttuvat vielä kolme tietäjää ja paimenet. Lampaita olisi kiva saada asetelmaan. Tyrkyllä oli possu, mutta sitä emme vielä ainakaan tohtineet ottaa mukaan. Toki seimiasetelma voi olla aina paikkakuntansa näköinen, Majuri kertoo.

–Jouluseimi on keskiaikainen katolinen tapa kuvata joulun tapahtumia. Nykyisessä digimaailmassa on hienoa katsoa jotakin aitoa, käsin rakennettua ja käsin kosketeltavaa. Seimi on hiljentymisen paikka aivan samalla tavalla kuin joulun ajan ikonit, joita Karjalohjan kirkossa on myös esillä. Tämän päivän ihminen tarvitsee ärsykkeen myös hiljentymiseen. Kirkko on pyhän läsnäolon ja hiljaisuuden koti, kuten seimi ja talli ovat pyhän perheen koti, hän jatkaa.

 

Mukaan seimiasetelmaa rakentamaan

Jouluseimen tekeminen on ollut hauskaprojekti siihen osallistuneille.

–Kukaan ei aluksi tiennyt, miten seimi rakennetaan. Meillä oli vain Nummen kirkosta otetut kuvat joulun hahmoista, Maria ja Josef ja Jeesus lapsi. Ratkaisevaa oli se, että nukkemaakari saatiin mukaan. Hänen tekemänsä nuken kasvot ovat ilmeikkäät ja tekevät hahmot eläviksi. Usein seimen hahmoille ei maalata kasvoja tai ilmeitä, vaan ne jätetään katselijan elettäviksi. Me halusimme ilmeet hahmoille, Majuri kertoo.

–Halusimme, että nuket ovat taaperoikäisen kokoisia eli noin metrin mittaisia, jotta he näkevät ne omalta korkeudeltaan. Tallin rakentaminen oli varsinainen ideoinnin kynnys. Harmaata lautaa ensin ajattelimme. Sitten tallimestari päätyi rimaan, joka maalattiin ruiskulla harmaaksi. Ikkunat kaipasivat valoa, ripustimme pienen lyhdyn. Vanha Karjalohjan kirkon seimi kelpuutettiin tähän mukaan, olihan se tallin tekijän oman käden työtä vuosien takaa. Olkien sekaan laitoimme valoköyttä, joka antaa taivaallista kirkkautta lapsen ympärille, Majuri avaa projektin kulkua.

–Betlehemin tähti on vielä hakusessa. Koekäytössä oleva ikkunatähti on liian nykyaikainen. Olisi kiva, jos joku saisi sydämelleen rakentaa Betlehemin tähden paikallisesta materiaalista lastusta tai kaislasta tai puusta. Jokainen karjalohjalainen siis voi jatkossa osallistua tähän projektiin. Kutsumme rohkeasti mukaan. Seimiasetelma ei siis ole valmis, eikä sen tulekaan tulla koskaan kokonaan valmiiksi. Joka vuosi siihen voi tulla uusi elementti, Majuri sanoo.

Projektiin osallistuneiden lisäksi myös kyläläiset ovat innostuneet seimestä.

–On tullut pelkästään kiittäviä arvioita, Majuri iloitsee.