Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 11.11. mm. kiintiöpakolaisten vastaanottamista Lohjalle, koulutoiminnan järjestämisen periaatteita, ensi vuoden veroprosentteja ja valtuuston kokoa. Käänteitä koettiin etenkin pakolaisia koskevassa asiassa jo kaupunginhallituksen käsittelyssä. Tuolloin kaupunginjohtajan päätösesityksen mukaan kaupunki olisi sitoutunut ottamaan Lohjalle vuosittain 5–8 ruokakuntaa ja enintään 30 kiintiöpakolaista vuosina 2021–2023. Kaupunginhallituksen jäsen Kaj Sundqvist teki vastaesityksen, ettei Lohja sitoudu vastaanottamaan kiintiöpakolaisia vuosina 2021–2023. Hänen vastaesityksensä voitti kaupunginhallituksessa äänin 7–3, joten kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että Lohjan kaupunki ei sitoudu vastaanottamaan kiintiöpakolaisia vuosina 2021–2023. Asia paljastui kuitenkin luultua mutkikkaammaksi.

–On noussut esiin merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat oleellisesti tähän. Kaupungin ja ELY-keskuksen välisestä pakolaissopimuksesta on tulkintaeroja. Lisäksi talouden tunnuslukuihin on tullut esille uusia näkökulmia. Valtuusto ei voi tehdä päätöstä vaillinaisten tietojen perusteella, joten esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun, sanoikokoomuksen valtuutettu Pekka Luoma.

Valtuutetut Matti Pajuoja (vas.), Jan Tallqvist (Meidän Lohja) ja Merja Eräpolku (kd) kannattivat Luoman esitystä. He totesivat, että pohjatietojen pitää olla kunnossa ennen kuin asioista lähdetään päättämään.

Asia jakoi kuitenkin vahvasti mielipiteitä ja sai jotkut valtuutetut jopa korottamaan hieman ääntään, kun valtuuston puheenjohtaja Joona Räsänen rajasi keskustelun koskemaan vain asian käsittelyn jatkamista tai palauttamista valmisteluun, eikä sallinut valtuutettujen jatkaa muunlaisia puheenvuorojaan, kuten näkemyksiä pakolaisten auttamisen tärkeydestä.

Vasemmistoliiton valtuutettu Birgit Aittakumpu puolestaan esitti valtuutettu Lotta Paakkunaisen (kesk.) ja varavaltuutettu Ana Gutierrez Soraisen (sit.) kannattamana, että valtuusto päättää jatkaa asian käsittelyä.

–Päätöstä ei tule pitkittää. Meillä on riittävät tiedot. Pitää olla johdonmukainen ja jatkaa kiintiöpakolaisten ottoa Lohjalle. Humanitaarinen maahanmuutto auttaa pakolaisleireillä heikoimmassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia. Nyt puhutaan tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja humanitaarisesta avusta. Siksi tämä päätös pitää tehdä nyt, osallistua kiintiöpakolaisten ottamiseen ja kantaa kortemme kekoon. Haluan nähdä Lohjan vastuunkantajien joukossa, Aittakumpu sanoi.

–Hädänalaisten auttaminen ei voi perustua mihinkään muuhun kuin humanitaarisiin syihin. Kun puhutaan ihmisistä, ei voida miettiä taloutta, että paljonko rahaa saadaan tai paljonko sitä menee, sanoi Gutierrez Sorainen.

Asiasta äänestettiin ja se palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 42–9.

Millainen vaikutus oppilaaksiottoalueiden poistolla olisi?

Koulut aiheuttavat aina paljon keskustelua, niin nytkin. Koulutoiminnan järjestämisen periaatteita pohtineen työryhmän puheenjohtaja, vihreiden valtuutettu Paula Nordström totesi, että lohjalaislapset ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään, sillä ryhmäkoot vaihtelevat eri kouluissa 9–29 oppilaan välillä.

–Isossa ryhmässä oppilas saa yli kolme kertaa vähemmän huomiota opettajalta kuin pienessä ryhmässä. Se ei ole hyväksyttävää, Nordström totesi.

Työryhmän tekemän raportin tärkeimmäksi esitykseksi hän nimesi nykyisistä oppilaaksiottoalueista luopumisen lukuvuoden 2020–2021 jälkeen. Jatkossa muodostettaisiin noin 20 oppilaan ryhmiä.

–Oppilasryhmän kustannukset muodostuvat lähes 80%:sti henkilökunnan palkka- ja kiinteistökustannuksista. Ruokailut ja oppilaskuljetukset ovat vain vajaa 12% kokonaiskustannuksista. On silti tärkeätä pitää huoli siitä, etteivät koulukuljetukset haukkaa liian suurta osaa lapsen päivästä. Työryhmämme pitää tärkeänä, että taajamissamme eli Nummella, Pusulassa, Sammatissa ja Karjalohjalla, mutta toki myös esim. Virkkalassa, on elinvoimainen ja terve koulu, Nordström sanoi.

Oppilaaksiottoalueista luopuminen jakoi mielipiteitä.

–On hyvä, että voi valita, mihin kouluun lapsensa haluaa, mutta tämä ei ole yksinkertaista kokonaisuuden kannalta. Mitkä ovat vaikutukset kouluverkkoon, tuntikehykseen, logistiikkaan ja perheiden tilanteisiin? Toteutuuko valinta vai ajaako tämä epätoivoisiin pakkoratkaisuihin? kysyi sosiaalidemokraattien valtuutettu Taina Lackman.

Hän kritisoi myös sitä, että raportista puuttui lähdemerkintöjä.

–Tausta-aineistoa on paljon, mutta lähdemerkinnöistä ei voi tarkistaa, mihin esitetty tieto perustuu. Tämä on valitettavaa, koska on osoittautunut, että joskus valtuutetuillekin esitetyt ennusteet esimerkiksi oppilasmäärien kehityksestä joillain aluilla ovat osoittautuneet epätarkoiksi tai vääriksi siinä määrin, että päätöksenteon perusteena olevia tietoja on epäilty. Tätäkin asiakirjaa kohtaan on jo esitetty kuntalaisten taholta kritiikkiä siitä, että lapsiennusteet eivät joillain alueilla pidä paikkaansa.

Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittila oli huolissaan siitä, että oppilaaksiottoalueista luopumisen jälkeen oppilaita voidaan ohjailla muihin kouluihin niin, että kyläkouluja saadaan lakkautettua. Huolta aiheutti myös koulukuraattorien ja -psykologien epätasaisesti jakautuva työmäärä.

–Oppilasmäärä yhtä kuraattoria kohti vaihtelee 472 ja 1 004 oppilaan välillä ja psykologia kohti 472 ja 1 369 oppilaan välillä. Eli tässäkin suurimman oppilasmäärän osalta psykologilla on lähes kolminkertainen työkuorma pienimpään ryhmään nähden, Nordström sanoi.

Raportissa nostettiin esille myös kiinteistöjen kulut.

–Kun puhutaan kouluverkosta, katsoo moni oppilaskohtaisia kustannuksia, eikä ota huomioon koulurakennuksen korjausvelkaa. Koulukiinteistöjen nykyinen tekninen ja toiminnallinen kunto kertovat, että mikäli säilytämme tämänhetkisen kouluverkon, tarvitsemme noin 6 M€ vuodessa pitääksemme sen edes nykyisessä kunnossa, Nordström totesi.

–Mäntynummen alueen kouluverkko on tiheä. Lasten nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävänä onkin pikaisesti ratkaista, rakennetaanko Mäntynummen koulun yhteyteen alakoulu vai remontoidaanko Asemanpellon ja Perttilän koulut palvelemaan isompaa lapsimäärää.

Vasemmistoliiton valtuutettu Hannu Makkonen muistutti, ettei hajautettu kouluverkko ole hyvä asia lasten kannalta, sillä silloin myös resurssit ovat hajallaan.

–Se on väärä lähtökohta, jos kylä pidetään elinvoimaisena lasten kustannuksella. Ei pidä paikkaansa, että pienessä koulussa olisi pienet ryhmät ja isossa isot, vaan pienissäkin kouluissa voi olla isoja yhdysluokkia.

 Lohjan koulut puhuttivat jälleen. Myös kiintiöpakolaisten ottaminen Lohjalle jakoi mielipiteitä.

Valtuuston koko pysyy entisellään

Kaupunginvaltuusto käsitteli myös valtuuston kokoa kaudella 2021–2025. Kokoomuksen valtuutettu Jussi Patinen teki valtuutettu Juhana Salmenpohjan (kok.) kannattamana muutosesityksen, että valtuutettujen lukumääräksi tulisi valtuustokaudelle 2021–2025 kuntalain mukainen vähimmäismäärä eli 43 henkeä. Patinen totesi, että Lohjalla on tehty säästötoimia, jotka ovat tähän mennessä koskeneet kaikkia muita paitsi luottamushenkilöitä.

–Kaupungintyöntekijöitä on irtisanottu ja lomautettu ja virkoja on yhdistetty ja lakkautettu. Myös kaikenikäisten kuntalaisten palveluista on leikattu ympäri Lohjaa. Luottamushenkilöiltä taas ei ole säästetty yhtään mitään, Patinen totesi.

Valtuutetut Matti Pajuoja (vas.) ja Pirjo-Leena Forsström (sdp) puolestaan muistuttivat, että Lohja on laaja kaupunki ja valtuutettuja tulisi valita kaikilta aluilta. Forsström totesi, että etäyhteyksien avulla myös kuluja saataisiin laskettua, kun esimerkiksi matkakuluja ei tulisi.

Valtuusto päätti äänin 41–10 säilyttää valtuutettujen lukumäärän entisellään eli 51 henkilössä.

Vuoden 2021 veroprosentit Lohjalla

Kaupunginvaltuusto on päättänyt pitää Lohjan tuloveroprosentin ennallaan. Varainhoitovuoden 2021 Lohjan kaupungin tuloveroprosentti on 20.50. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,03 %, vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,45 %, muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,05 % ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,50 %.

–Verojen pito ennallaan on myönteinen viesti ihmisille, jotka harkitsevat muuttoa Lohjalle. Veroprosenttien nosto olisi myös osoitus siitä, ettei rakenteellisia päätöksiä pystytä tekemään ja saamaan säästöjä käyttötalouden kustannuksista, sanoi sosiaalidemokraattien valtuutettu Jarmo Aho.

Vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja totesi, että naapurikuntienkin tilannetta tulee seurata.

–Jos niissä ei nosteta veroprosenttia, ei Lohjallakaan kannata, ettei kilpailukykymme laske. Talousnäkymät ovat parantuneet ja asuntomessut ovat tulossa. Meillä on hyvä vauhti päällä Lohjalla.

SMS

Kommentoi kirjoitusta