Vierelän uusi kosteikko puhdistaa Vihtijokeen purkautuvaa vettä

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa valmistui kesän 2021 aikana uusi kosteikkokohde Vihdin Herrakunnalle Vierelän tilalle. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa Hiidenveden kunnostus -hankkeessa uusia kosteikkoja perustetaan pohjautuen kosteikkojen yleissuunnitelmaan, mutta myös maanomistajien ja kuntalaisten ehdotusten perusteella. Nyt rakennettu Vierelän kosteikko toteutettiin maanomistajien ehdotuksesta.

–On hienoa, että maanomistajat ovat alkaneet nähdä kosteikkorakentamisen tuomat hyödyt myös maanviljelylle ja ovat aloitteellisia asian suhteen, sanoo LUVYn hanketyöntekijä Virve Ståhl.

Vierelän kosteikko sijaitsee peltoalueella ja siihen tullaan ohjaamaan suunnittelualueen pohjoispuolelta kertyvät vedet. Kohteeseen purkavan kartoilla nimettömän puron valuma-alue on noin 179 ha. Suunnitelmassa puro nimettiin Levoinojaksi ja se purkaa vetensä Vihtijokeen. Levoinojan valuma-alueen pinta-alasta 30 % on peltoja.

Peltovaltaisilla valuma-alueilla kosteikon kokosuositus on 1–5 % valuma-alueen koosta. Tämän kosteikkoalan on arvioitu kompensoivan maankäytön muutoksesta vastaanottavalle vesistölle aiheutuvat haitat eli puhdistavan purkautuvan veden lähes luonnontilaista vastaavaksi. Vierelän tilalle perustettu kosteikko on pinta-alaltaan keskiveden aikaan 1,2 ha, joka kattaa 0,7 % puron valuma-alueesta. Sen avulla on mahdollista päästä jo hyvään vedenpuhdistustulokseen.

Kosteikko kaivettiin peltoalueelle. Kaivuu toteutettiin etupäässä pitkäpuomisella kaivinkoneella. (Kuva: LUVY / Virve Ståhl)

Rakennetut vesiensuojelukosteikot viivyttävät ja puhdistavat niiden läpi kulkevaa vettä, tasaavat tulvia ja kuivuutta sekä ehkäisevät eroosiota. Ne monipuolistavat maisemakuvaa ja luovat uusia tai palauttavat vanhoja elinalueita mm. taantuvalle vesilinnustollemme sekä sammakkoeläimille ja vesiselkärangattomille. Vesilinnut on huomioitu kosteikossa mm. rakentamalla suojaisia pesimäsaaria. Pölyttäjähyönteiset hyötyvät kosteikoilla erityisesti tulvaniittyjen kukkivista lajeista ja pajukoista. Rehevä kosteikkokasvillisuus sitoo hiiltä.

Kosteikkorakentamisen yhteydessä voidaan usein parantaa myös maatalouden edellytyksiä, kun viljelymahdollisuudet kosteikkojen vierialueilla paranevat kuivatusvaran kasvaessa ja viljely vettyvillä peltolohkoilla loppuu.

–Meille tärkeä osa kokonaisuutta oli jäljelle jäävän peltoalan parempi hyödyntäminen, mutta samalla tukea alueen monimuotoisuutta ja tutkia kosteikon toimivuutta osana maataloutta, sanoo Vierelän tilan isäntä Mika Malin.

Vierelän kosteikko tehtiin vuonna 2021 valmiiksi veden tulouomaa lukuun ottamatta. Kaivetun kosteikkoalueen annetaan kasvittua vuoden ajan, jonka jälkeen se viimeistellään johtamalla Levoinojan vedet kulkemaan kosteikon läpi. Kehittyvä kasvillisuus sitoo maa-aineksen stabiilimmaksi ja tehostaa veden puhdistumista vesittämisen jälkeen.

Hiidenveden kunnostus 2016–2021-hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2020–2022.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö

Valmis kosteikko Vihtijoen suunnalta kuvattuna. Kosteikossa vaihtelevat syvänteet ja matalammat alueet. Kuvassa näkyy toinen kosteikon lintusaarista. (Kuva: LUVY / Virve Ståhl)