Suomen kodeista ja muista tiloista löytyy tänäkin vuonna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Vajaa miljoona näistä kuusista tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 150 000 ulkomailta ja noin 300 000 haetaan omasta metsästä.

Suomessa on arviolta noin 500 joulukuusenkasvattajaa. Kotimainen kuusi tulee läheltä ja on ekologinen valinta. Sen hiilijalanjälki on vain noin kaksi kiloa eli pienempi kuin esimerkiksi pussillisella puuroriisiä. Kotimaisen kuusen osto tukee myös kotimaista työtä.

Kuusi kierrätetään tavallisesti joko polttamalla energiaksi tai hakettamalla tukiaineeksi biojätteen kompostointiin. Joulukuusten kaataminen ei vähennä metsävaroja, sillä kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita. Viljellyt joulukuuset kasvavat usein pelloilla, jotka ovat jääneet pois maatalouden käytöstä.

Lohjalaisia joulukuusia

Yksi Suomen joulukuusenkasvattajista on lohjalainen Pekka Koski (Pekan joulukuuset). Hän on viljellyt joulukuusia 1990-luvulta saakka. Viljelyn Koski aloitti enonsa suosituksesta.

–Hän oli sitä mieltä, että kasvatettu joulukuusi on tulevaisuuden trendi. Hänkin aloitti kuusien viljelyn silloin, ja toimitin hänelle taimia Sysmään. Itse sain häneltä mm. pihtoja. Siitä se vähitellen lähti, Koski kertoo.

Kun moottorisahasavotoista jääneiden latvakuusten saanti vaikeutui, viljelty kuusi tuli tilalle.

–Kun saatavilla oli hyvälaatuista viljeltyä kuusta, ei keruupuu kelvannut ihmisille enää samalla tavalla. 1960-luvulla Suomessa ei vielä viljelty joulukuusia, mutta 1980-luvulta lähtien viljely alkoi kasvaa, Koski sanoo.

Nykyään Kosken kuusiviljelmillä on kokoa parikymmentä hehtaaria. Se on enemmän kuin suomalaisilla kuusiviljelijöillä keskimäärin, muttei vielä suurtila. Koski kertoo, että joulukuusenviljely on hyvin harvan pääelinkeino. Hänelläkin se on ollut sivutyönä muun kasvinviljelyn lisäksi, vaikka työllistääkin häntä nykyään eniten. Mikä Kosken on saanut viljelemään joulukuusia 30 vuoden ajan?

–Asiakkaat. Pitää pystyä myymään hyvä kuusi, kun perheet tulevat lasten kanssa ostoksille. Se on tärkeä asia. Lisäksi kuusenviljely on fyysistä ulkotyötä. Siitä saa sopivan fyysisen väsymyksen ja pakollista hyötyliikuntaa. Metsä ja luonnossa olo ovat myös terapeuttisia asioita.

Joillain kuusiviljelmillä mieleisensä joulukuusen voi valita ja kaataa itse. (Kuva: Joulupuuseuran arkisto)

Perinteinen metsäkuusi on suosituin

Suomalaisen metsäkuusen lisäksi Koski viljelee omorikaa, pihtoja, mustakuusia ja okakuusia. Yhteensä hän myy vuosittain muutaman tuhat kuusta. Koski kertoo, että perinteinen metsäkuusi on edelleen selvästi suosituin.

–Se on monelle se lapsuuden joulukuusi. Jotkut kokeilevat erikoiskuusiakin ja voivat kokea esimerkiksi, että ne sopivat itselle paremmin allergian vuoksi tai tiputtavat vähemmän neulasia.

Koski kertoo, että Tanskassa ja Saksassa viljellään paljon joulukuusia, mutta siellä metsäkuusi ei ole suosituin vaihtoehto, vaan esimerkiksi pihta on monien mieleen.

Nykyään kaupasta voi hakea myös roskaamattoman muovikuusen, mutta se ei ole viemässä oikean kuusen paikkaa.

–Muovikuuseen ollaan ehkä kyllästymässä ja palaamassa enemmän aitoon kuuseen, Koski kertoo havaintonsa.

Elävä kuusikin voi olla helppo.

–Nykyään kotiin ostetaan pieniäkin kuusia. Ne ovat helppoja asettaa jalkaan ja viedä ulos joulun jälkeen, Koski toteaa.

Kaadettavat kuuset merkitään jo syksyllä. (Kuva: Joulupuuseuran arkisto)

Viljelmältä jouluksi kotiin

Koski kertoo, että joulukuusen kanssa tehdään töitä noin kymmenen vuotta ennen kuin se siirtyy kuusiviljelmältä jonkun kotiin tunnelmaa luomaan. Kaikki alkaa viljelypaikan valmistelutöistä, kuten heinäntorjunnasta ja ajourien tekemisestä. Sitten istutetaan kuusentaimet. Ensimmäisten vuosien aikana huolehditaan edelleen heinäntorjunnasta, jotta taimi saa valoa. Ensimmäisen kerran kuuset leikataan noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Kuusen kasvuvauhti riippuu paljon mm. maalajista ja kosteudesta. Ennen kuin kuusi on valmis myyntiin, se leikataan 2–5 kertaa.

–Työmäärä on suurempi, kuin mitä ihmiset yleensä tulevat ajatelleeksi, Koski toteaa.

Ensimmäiset, pihalle ja yritysten tiloihin tulevat kuuset kaadetaan marraskuun puolivälissä. Koteihin päätyvät kuuset puolestaan kaadetaan aikaisintaan kuukautta ennen aattoa. Ulkona ne säilyvät hyväkuntoisina. Kuuset pakataan verkkoon ja kuljetetaan myyntipaikoille. Nykyisin kuusen voi myös tilata nettikaupasta kotiin kuljetettuna tai tehdä itse retken kuusiviljelmälle ja käydä valitsemassa mieleisensä kuusen.

Joulukuusiviljelmä. (Kuva: Joulupuuseuran arkisto)

Kuusenhoito-ohjeet

Joulukuusi kaadetaan aikaisintaan kuukausi ennen joulua ja säilytetään viileässä, esimerkiksi autotallissa, tuulelta suojattuna. Kuusta voi kuljettaa suojaamattomana esimerkiksi auton katolla alle kymmenen kilometrin matkan. Pidemmälle matkalle kuusi tulee suojata esimerkiksi pressulla.

Jos kuusi on jäässä, sen tulee antaa sulaa hitaasti muutaman asteen lämpötilassa. Jos viileää tilaa ei ole, voi kuusen sulattaa pesuhuoneessa. Sulatuksen ajan kuusen tyven tulee olla kylmässä vedessä. Myös runkoa ja neulasia tulee suihkuttaa kylmällä vedellä niin, että ne pysyvät kosteina koko sulatuksen ajan. Verkko poistetaan vasta sulatuksen jälkeen.

Jalkaan asettamisen yhteydessä kuusen tyvestä sahataan pois ainakin pari senttiä uuden imupinnan saamiseksi. Tyveä ei saa ohentaa ja poistaa kuorta, sillä kuori on tärkeä kuusen vedensaannille.

Tyven leikkauspinnan tulee olla koko ajan vedessä. Muuten se kuivuu, eikä kuusi pysty enää imemään vettä. Kuusen vedenkulutus on suurimmillaan ensimmäisen vuorokauden ajan, joten etenkin silloin kannatta olla tarkkana, ettei tyvi pääse kuivumaan. Kuusi kannattaa asettaa kauas esimerkiksi pattereista ja takasta.

SMS

Lähde: Joulupuuseura ry