Kässän talossa on esillä vielä tämän viikon ajan Kuninkaatie ry:n tuottama näyttely Kuninkaantien kiehtovat kartanot. Näyttely esittelee valokuvien ja muutamien esineiden kautta kolme Itä-Uudellamaalla Pernajassa sijaitsevaa kartanoa; Malmgårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanot.

–Malmgård on niistä näyttävin. Se on ollut kreivisuku Creutzin omistuksessa vuodesta 1614 ja siirtynyt aina perintönä vanhimmalle pojalle. Tervik on hieno kokonaisuus puistoineen ja tammikujineen ja Tjusterby yksi Suomen vanhimmista keskiaikaisista tiloista. Sen perustukset ovat 1500-luvulta, vaikka päärakennus onkin rakennettu 1800-luvulla, kertoo Kuninkaantie ry:n varapuheenjohtaja Torsti Salonen.

Gunilla Räikkönen Virkkalan Kulttuurin Ystävistä kertoo, että näyttelyssä on kuvia ja tietoa kyseisistä kartanoista sekä niiden puistoista. Näyttely jakautuu neljään huoneeseen niin, että jokaisella kartanolla on oma huoneensa ja lisäksi yksi yhteinen, jossa on esillä Johannes Nysténin ottamia kuvia kartanoista ja niiden mailta. Kuvat ovat osa Nysténin luontokuvauksen ammattitutkintoa.

Kun rahoitus saadaan järjestettyä, on myöhemmin tarkoitus tehdä näyttely myös Länsi-Uudenmaan kartanoista, jotka sijaitsevat Kuninkaantien tuntumassa. Lisäksi suunnitteilla on kartanoiden puistoihin ja puutarhoihin keskittyvä näyttely.

Kartanot Kuninkaantien varrella

Turusta Viipuriin kulkevan historiallisen Kuninkaantien varrella on kymmeniä kartanoita.

–Monet kartanot syntyivät lyhyen matkan etäisyydelle Kuninkaantiestä, koska sitä pitkin oli helppo kulkea. Myös vieraat pääsivät tulemaan kartanoihin helposti. Kartanoelämä ja kartanoihin asettuneet suvut sävyttivät merkittävästi alueen historiaa, Salonen kertoo.

Kartanot olivat aikoinaan merkittäviä vaikuttajia ja työnantajia, joissa saattoi olla töissä satakin ihmistä. Myös naiset vaikuttivat. Räikkönen muistuttaa, että kartanonrouvat perustivat kouluja. Lohjalaisten kartanonrouvien perustamia kouluja ovat mm. Pullin koulu ja Virkkalan ruotsinkielinen koulu.

Näyttely kertoo niin kartanoiden historiasta kuin nykypäivästäkin. Esimerkiksi Malmgårdissa toimivat nykyään olutpanimo ja luomutila. Salonen kertoo, että Malmgård on näistä kolmesta kartanosta ainoa, johon yleisö pääsee tilausryhmissä tutustumaan paikan päällä. Talon isäntä Johan Creutz asuu kartanossaan, mutta suuressa rakennuksessa riittää tiloja esiteltäviksi. Salonen kertoo, kuinka kartanon maille ajetaan ensin vanhasta portista, josta linja-auto juuri ja juuri mahtuu ja kurvataan sitten pääoven eteen. Siellä vierailijoita odottaa punainen matto ja talon isäntä, joka toivottaa itse kaikki tervetulleiksi.

Muut kaksi kartanoa ovat ainoastaan yksityiskäytössä, joten niihin ei pääse tutustumaan paikan päällä. Tjusterby toimii omistajiensa kesäpaikkana ja Tervik ympärivuotisena kotina. Näyttely kertoo kuitenkin paljon niistäkin. Kartanot ovat antaneet näyttelyyn sekä valokuvia että esineistöä. Näyttelyssä on esillä myös Suomen kartanoista ja kartanoruoista kertovat kirjat. Kotiin viemisiksi voi laittaa muistiin vaikkapa Tjusterbyn kartanon tunnettujen korppujen reseptin.

Kuninkaantien kiehtovat kartanot -näyttely kiertää Kuninkaantien varrella sijaitsevissa kunnissa. Tähän mennessä se on ollut Lohjan lisäksi esillä jo Loviisassa, Haminassa ja Paimiossa. Kässän talossa näyttely on avoinna 22.11. saakka ke-su kello 14.00–18.00. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kuninkaantie kiinnostaa

Salonen muistuttaa, että Kuninkaantie on paljon muutakin kuin historiaa kartanoineen, kirkkoineen ja ruukkeineen.

–Kuninkaantien varrelta löytyy myös esimerkiksi taidetta, golfkenttiä, luontokohteita ja Suomenlahteen laskevia jokia, joiden varrella on Etelä-Suomen parhaita kalapaikkoja. Kuninkaantielle voikin tehdä retken melkein millä tahansa teemalla.

Salonen toteaa, ettei Kuninkaantie ole reittinä keinotekoinen, vaan yksi Suomen vanhimmista teistä, jota pitkin aikoinaan kulkivat niin sotilaat, talonpojat kuin kuninkaatkin. Kymenlaaksossa on tien varrella Kuninkaantie-kyltit, mutta Länsi-Uudenmaan puolelta suurin osa niistä on poistettu. Nyt kylttejä puuhataan takaisin ja tietä tehdään tunnetuksi matkailureittinä. Kaiken tarkoituksena näyttelystä kyltteihin on innostaa ihmisiä kulkemaan Kuninkaantietä. Kiinnostusta löytyykin.

–Kuninkaantie on ollut matkailubrändi 1990-luvulta lähtien ja se on Suomen ensimmäinen virallinen matkailutie. Kansainvälisesti Kuninkaantie on Suomen tunnetuin matkailubrändi. Vuodesta 2016 lähtien Kuninkaantie on ollut jälleen esillä matkailumessuilla, ja kiinnostus sitä kohtaan on ollut kovaa, kertoo Salonen.

Historian ja vanhojen rakennusten lisäksi kiinnostusta herättävät etenkin ne ihmiset, jotka ovat aikoinaan vaikuttaneet Kuninkaantien varrella ja asuneet sen kartanoissa, kuninkaista puhumattakaan.

–Parhaiten on dokumentoitu kuningas Kustaa III:n matka alkukesästä 1775. Hän viihtyi matkallaan mm. Turussa, Helsingissä ja Loviisassa, Salonen sanoo.

SMS