Lohjalla Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle toimitetaan helmikuussa järjestelmä, joka puhdistaa jätevedestä lääkeainejäämiä. Kyseessä on pilottikokeilu, jossa jätevedenpuhdistamolle asennetaan Mellifiqin suunnittelema uusi puhdistusjärjestelmä. Tarvetta sille on, sillä Lohjanjärveen laskettavassa vedessä on havaittu lääkeainejäämiä.

–Pieniä pitoisuuksia havaittiin. Jäämiä oli 22 mikrogrammaa litrassa jätevettä. Eniten havaittiin diklofenaakkia. Se on yleinen tulehduskipulääke. Lisäksi vedessä oli paljon erilaisia verenpaine- ja sydänlääkkeitä, kertoo projekti-insinööri Ivan Peshev Mellifiqistä.

Hän toteaa, että jäteveden lääkeainejäämät ovat vielä suhteellisen tuore tutkimusaihe, vaikka ne ovatkin viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Uusia ratkaisuja kaivataan.

–Nykyaikaisilla jätevedenpuhdistamoilla ei saada puhdistettua lääkeainejäämiä jätevedestä, joten on kehitettävä uusia teknologioita.

Kun keinoja puhdistamiseen ei ole, lääkeainejäämät päätyvät jätevedenpuhdistamoilta vesistöihin. Peshev kertoo, että sitä ei vielä tiedetä, mitä kaikkea lääkeainejäämät vesistöissä aiheuttavat.

–Asia on vielä tutkimusvaiheessa, mutta esimerkiksi se tiedetään jo, että hormonilääkkeet vaikuttavat kalakantojen lisääntymiseen ja antibiootit aiheuttavat luonnossa resistenssin muodostumista.

Ravintoketjussa lääkeaineet myös rikastuvat ja kertyvät eliöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkeainejäämät päätyvät kalojen mukana ennen pitkää ihmisten lautasille. Jäteveteen ja sitä kautta vesistöihin lääkeainejäämät päätyvät niin ihmisen aineenvaihduntatuotteiden kuin vääränlaisen lääkkeiden hävityksenkin kautta.

–30–90 % lääkkeistä erittyy elimistöstä sellaisinaan, Peshev sanoo.

Lääkkeiden vääränlainen hävitys taas tarkoittaa sitä, ettei käyttämättä jääneitä lääkkeitä palauteta apteekkiin, vaan ne heitetään roskikseen tai huuhdotaan viemäristä alas.

Pitkäniemen pilottikokeilu kestää vuoden

Jätevesien lääkeainejäämien kohdalla tavoitteena on tarkastella lääkkeiden koko elinkaarta tuotannosta kulutukseen, jotta koko ketju saadaan kestäväksi. Mellifiqin projekti keskittyy ketjun loppupäähän.

–Projektimme on osa ympäristöministeriön tukemaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Olemme analysoineet projektissamme tulevan ja lähtevän jäteveden lääkeainejäämäpitoisuuksia Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolla, Peshev kertoo.

–Olemme kokeilleet otsonointia ja aktiivihiilisuodatusta ja suunnitelleet ratkaisun, joka sisältää ne molemmat. Sekä otsonointi että aktiivihiilisuodatus ovat mikro- ja lääkeainepäästöjen kohdalla yleisesti käytettyjä keinoja. Aktiivihiilellä saavutimme yli 90% puhdistustason ja otsonoinnilla saimme kaikki havaitut lääkeaineet määritysrajan alapuolelle eli sen minimipitoisuuden, jonka pystymme vedestä havaitsemaan.

–Helmikuun aikana toimitamme konttiratkaisun Lohjalle ja siitä alkaa varsinainen tutkimusvaihe. Käsittelemme laitteistollamme jäteveden, jonka puhdistamo on jo puhdistanut ja tarkkailemme, miten se vaikuttaa, Peshev jatkaa.

Mellifiqin laitteisto on käytössä Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolla vuoden ajan.

Tutkittavaa ja kehitettävää riittää

–Seuranta on suurin haaste. Jätevesissä on niin monia eri lääkeaineita, että niiden kaikkien pitoisuuden seuranta vaatii paljon työtä. Jos koko jätevesi käsitellään, miten prosessista saadaan kustannustehokas? Peshev pohtii.

Keskustelu lääkeainejäämistä on kasvanut viime vuosina ympäri maailmaa.

–Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on tehty paljon seurantatutkimusta. Sveitsi taas on aika pioneeri lääkeainejäämien käsittelyssä. Heillä on tietynlaiset velvoitteetkin asian suhteen.

Lohjan pilottikokeilu ei ole Suomen ensimmäinen, vaan muissakin kunnissa aihetta on tutkittu, mutta esimerkiksi ne velvoitteet puuttuvat vielä.

–Nyt ollaan vielä suunnittelun, tutkimuksen ja kehittämisen tasolla, eikä velvoittavaa lainsäädäntöä ole. Sitä tarvittaisiin, Peshev toteaa.

Entä, mitä aivan tavallinen kansalainen voi tehdä sen eteen, ettei Lohjanjärvessä ja muissa vesistöissä tarvitsisi uida yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa tai nauttia verenpainelääkettä kalakeiton mukana.

–Tärkeintä on, että ylimääräiset lääkkeet viedään asianmukaisesti apteekkiin, eikä niitä hävitetä muun jätteen mukana, Peshev tiivistää.

SMS