Juhana Salmenpohja toi omassa puheenvuorossaan esille Kisakallion sopimusluonnoksen puutteet.

Maaliskuun Lohjan kaupunginvaltuuston kokous keskiviikkona 15.päivä oli huomattavasti normaalimpi, kuin vuoden ensimmäinen kokous. Vaikka suurin osa esityslistan aiheista, kuten kaikki kuntalaisaloitteet, mentiin läpi suoraan puheenjohtajan vetäessä joukkoa eli ilman puheenvuoroja, saatiin tällä kertaa kokouksessa aikaan myös keskustelua.

Maaliskuun valtuuston käsittelyssä oli nimittäin Lohjan kaupunkistrategian toimenpidesuunnitelma sekä Kisakallion esitys osakassopimuksesta. Nämä kaksi aihetta aiheuttivat keskusteluja, kuten oli etukäteen odotettavissakin – yllätyksenä tuli kuitenkin useille valtuutetuille toisen näistä lopputulos.

Ennen kokousta valtuusto muisti perinteisesti kukin 50-vuotta täyttänyttä Kaj Sundqvistia (Kok).

Lohjan kaupunkistrategian toimenpidesuunnitelma

Lohjan kaupunkistrategia 2023-2030 on eräänlainen opas ja malli Lohjan kaupungin toimille tuleville seitsemälle vuodelle. Tällä kertaa valtuuston hyväksynnässä oli tuon strategian toimenpidesuunnitelma, jota kohtaan puhujapöntössä kävivät vuorollaan valtuustoryhmien edustajat Satu Nybäck (SDP), Laura Skaffari (Vihr) ja Hilkka Hyrkkö (Kesk). Kaikki valtuustoryhmät olivat kyllä hyväksymässä toimenpidesuunnitelmaa, mutta kaikki myös halusivat tuoda esille huolensa siitä, että tällä kertaa Lohjalla toteutettaisiin entistä parempaa seurantaa tekemisen suhteen.  Varsinkin Nybäck ja Skaffari toivat omissa puheenvuoroissaan esille puolueidensa huolta siitä, ettei toimenpiteiden seuraamiselle ole asetettu mitään mittareita, joten tavoitteiden toteutumisen täyttymisen seuraaminen tullee olemaan vaikeata. Toisaalta valtuutettu Hyrkkö toi oman ryhmän kommenteissa esille kiitokset toimenpidesuunnitelman avoimuutta käytännön työlle, mutta hänkin puhui suunnitelman olevan enemmänkin suuntaa antava, kuin varsinaisia toimenpiteitä sisältävä. Puheenvuorojen kantavia teemoja olivat mitattavuus, avoimuus, saavutettavuus sekä seuranta.

Valtuusto siis vahvisti strategiakauden 2023-2030 toimenpidesuunnitelman ilman äänestyksiä.

Kisakallion esitys osakassopimuksesta

Jo edeltä käsin oli varmaa, että osakassopimus kaupungin ja Kisakallion kanssa Lohja Areenasta tulisi saamaan eniten keskustelua, ja keskustelu saikin välillä jopa koomisia piirteitä valtuutettujen käyttäessä suomalaisittain värikästä kieltä omissa puheenvuoroissaan. Vaikka monet puheenvuorot toivat esille tarvetta liikuntapalveluiden lisätuotannolle, kysymykseksi nousi sijainta ja saatavuus. Kisakallio kun ei ole yhdenkään Lohjan keskustan kohdalla, vaan näiden välissä. Toisena isona keskustelun aiheena oli Lohjan kaupungin mukana olemisen hintalappu eli 1,8 miljoonaa ja siitä johtuvat noin 60 000 euron vuosikorot nykykorokannalla laskettuna.

Kisakallio esitys kohta tuottikin kokouksessa peräti 13 puheenvuoroa, joissa oltiin sekä hankkeen kannalla että hanketta vastaan. Puoltajat kuten Matti Pajuoja (Vas), Heikki Linnavirta (KD), Heidi Himmanen (RKP) puhuivat nimenomaan liikunnan ja nuorison puolesta, ja mm. Himmanen toi esille sen, että tämä hanke on todennäköisesti edullisin tapa tuottaa tällainen monitoimihalli lohjalaisille. Hanketta vastaan sen sijaan omat kommenttinsa toivat esille Hannele Maittila (Meidän Lohja) sekä Kristian Sarvi (Kesk). Maittila otti kantaa hankkeen vaatimaan rahamäärään tässä taloustilanteessa ja siinä todellisuudessa, missä Lohjalla on jo nyt siirretty omia investointeja eteenpäin. Sarvikin otti kantaa rahan kautta, huomauttaen samalla, että mikäli Lohja lähtee Kisakallion kanssa tähän hankkeeseen, mikä estäisi esimerkiksi Lohja Spa:ta aloittamasta jotain vastaavaa liikuntahanketta hakien siihen kaupunkia mukaan omalla osuudellaan. Sarvi toi myös esille tasapuolisuuden lisäksi Virkkalan Järnefeltin tilanteen. Järnefeltin tilanteen otti myös Himmanen esille omassa kommentissaan samalla näkökulmalla kuin Sarvi. Myös Päivi Alanne (Kesk) toi omassa puheenvuorossaan kysymyksiä liittyen Järnefeltin-koulun tilanteeseen, sekä siihen, tarvitseeko Lohja Areenasta todellakin tehdä Suomen suurin tällainen monitoimiareena?

Toisaalta Heli Kurimo (Vihr) toi esille myös kulttuurin rahantarpeen, vaikka Lohja Areena ajatuksena ja tarkoituksena onkin hyvä, mutta toisaalta tuottaa palveluita vain tiettyjen urheilulajien harrastajille.

Lopulta Kisakallio osakassopimuksessa mentiin äänestykseen valtuutettu Juhana Salmenpohjan (Kok) tuotua valtuutettu Ahon kannattamana esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun.  Tähän esitykseen oman kommenttinsa kävi kertomassa myös Paul Packalen (Kok) ottaen kantaa sekä sopimusmalliin, että toivoi kaupungin ottavan sopimuksen tekemiseen aktiivisesti mukaan myös juristin.

Äänestys tulos olikin äärimmäisen niukka, koska äänin 26-25 sopimusasia palautettiin valmisteluun lähinnä nimenomaan sopimusteknisen perustein. Tässä kokouksessa ei siis varsinaisesti otettu vielä kantaa Lohjan mukaan lähtemisestä, vain tuosta sopimusversiosta, joka oli valtuutettujen päätöksen mukaan raakile, jonka pohjalta kaupunki ei voinut vielä tehdä päätöstä lähteäkö Kisakallion kanssa Lohja Areena-kumppaniksi. Äänestyksessä nähtiinkin äänestämistä puolueesta riippumattomasti – eli saman puolueen jäsenet saattoivat äänestää sekä vastaehdotuksen puolesta että vastaan, ja äänestystulos aiheutti pientä hämmennystä kokouksessa, mikä kertoi, että sopimuksen palautuminen valmistelutasolle oli monelle valtuutetulle yllätys.

Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen kertoikin kokouksen jälkeen olevansa yllättänyt mikäli sopimus ehtisi jo tulevan huhtikuun valtuustoon, vaan pikemminkin asian käsittelyn näiltä osin siirtyvän jopa toukokuulle.

Lisäksi valtuuston kokouksen valtuustoaloitteissa kuultiin Lotta Paakkunaisen (Kesk)  loite kouluvalmentajan palkkauksesta Lohjalle sekä Birgit Aittakummun (Vas) aloite yleisövessan saamisesta Virkkalan keskustaan.