Lohjan, Porvoon ja Karkkilan kirjastot ovat aloittaneet yhteisen Lukuliikettä perheisiin -hankkeen. Lukuliikkeen taustalla toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukutaitofoorumi, joka on luonut ehdotuksen, kuinka lukutaitoa ja lukemisharrastusta voidaan lähteä edistämään. Lukuliikettä perheisiin -hankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Hanke toteutetaan vuosina 2019 ja 2020, ja se on Etelä-Suomen aluehallintoviraston avustama. Hanke on kaksikielinen (suomi ja ruotsi).

Hanke sai alkunsa Karkkilan kirjastonjohtaja Sirkka Ylanderin ideasta. Hankkeessa työskentelee päätoimisesti hanketyöntekijä Riina Kantola. Lisäksi mukana ovat tiiviisti palveluesimies Catharina Latvala (Porvoo), pedagoginen informaatikko Melina Aremaa (Lohja) sekä erikoiskirjastovirkailija Saara Rikalainen (Karkkila).

Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pysyviä toimintamalleja, joilla tuetaan lukuharrastusta lapsiperheissä, luodaan lukemiselle positiivinen ilmapiiri ja lisätään lapsiperheiden tietoisuutta kirjaston palveluista.

–Tavoitteenamme on löytää etenkin niitä ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet käymään kirjastossa ja saada lasten lähi-ihmiset lukemaan heille ääneen aiempaa enemmän, Kantola kertoo.

Jos kirjastoissa ei ole viime aikoina juuri käynyt, voi ihmisellä olla mielikuva hiljaisista käytävistä ja hyllyistä täynnä vanhoja, pölyisiä kirjoja. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä kirjastojen aineistoa päivitetään jatkuvasti, eikä moderni kirjasto ole vain lukutoukkien tomuinen kammio, vaan kirjastoista voi esimerkiksi lainata pelejä, osallistua tapahtumiin tai hyödyntää työtiloja. Helsingin uudesta Oodista löytyy jopa ompelukoneita, Lohjalla kuunnellaan kirjastokonsertteja ja Porvoossa kirjastosta voi lainata salibandy-kortteja. Yksi hankkeen tavoitteista onkin nostaa kirjastoja esille mielenkiintoisina ja innostavina paikkoina.

Riina Kantola työskentelee hanketyöntekijänä Lukuliikettä perheisiin -hankkeessa, jolla tuetaan lukuharrastusta lapsiperheissä, luodaan lukemiselle positiivinen ilmapiiri ja lisätään lapsiperheiden tietoisuutta kirjaston palveluista.

Eri-ikäiset lapset lukemaan

Yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen on saatu mm. neuvolat ja perhepalvelut.

–Lohjalta mukana on Pusulan päiväkoti. Siellä lukunalle lähtee kirjojen kanssa mukaan perheiden koteihin. Vanhemmat lukevat lapsille, keskustelevat kirjoista ja pitävät lukupäiväkirjaa. Tämän on tarkoituksena olla perheen yhteinen, kiva juttu. Kirjoista voidaan keskustella myös päiväkodissa, Kantola avaa.

Neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä siten, että äitiyspakkauksen mukana kaikki saavat kutsun kirjastoon, pari kirjaa sekä lukumitan, johon voi merkitä lukuetappeja lapsen kasvaessa. Toiminta on osa Lukulahja lapselle -projektia.

Mukana ovat myös perhepalvelut.

–Olemme pitäneet tukiperheille koulutustilaisuuksia lukemisen tärkeydestä. Teinejä voi innostaa lukemaan esimerkiksi heitä kiinnostavien asioiden ja harrastusten kautta. Lukea voi vaikka pelikirjaa, Kantola sanoo.

–Jos lukemisen kulttuuria ei ole syntynyt, romaanin lukeminen voi tuntua työläältä. Haluammekin tuoda esille, että on olemassa monenlaista kirjallisuutta. Kirjan voi lukea myös e-kirjana, jos se tuntuu itselle luontevammalta kuin painettu kirja, hän jatkaa.

Suunnitteilla on myös pop-up-kirjastoja ja tiedotustilaisuuksia. Esimerkiksi Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoiden yhteydessä järjestetään 15.2. seikkailullinen satuhetki pääkirjastossa.

Miksi lukeminen on niin tärkeää?

Lukea siis pitäisi, mutta miksi?

–Lukemisella on kauaskantoisia vaikutuksia. Lapsen sanavarasto alkaa kasvaa heti vauvana ja lukuhetki on jaetun huomion ja yhteisen keskittymisen kohta lapsen ja vanhemman välillä. Tarinat opettavat lapsille syy–seuraussuhteita ja kokonaisuuksien käsittämistä. Monissa kirjoissa on myös kasvatuksellinen ulottuvuus, jonka kautta mm. empatiakyky, ajattelu, tunneäly ja ryhmätoimintataidot kehittyvät. Lukuhetken on myös hyvä olla vuorovaikutteinen niin, että lukemisen voi välillä keskeyttää ja jutella lapsen kanssa kirjasta. Lukeminen parantaa lukuvalmiuksia ylipäätään, mikä helpottaa koulun käyntiä ja parantaa oppimisvalmiuksia, Kantola avaa.

Kirjaan uppoutuminen kehittää myös keskittymiskykyä, joten lukeminen on hyvää vastapainoa nykymaailman hektisyydelle ja jatkuvalle asiasta toiseen hyppimiselle esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

–Opiskelussa tarvitaan nimenomaan pitkäaikaista syventymistä aiheeseen ja asioiden mieleen painamista, Kantola sanoo.

Hän muistuttaa, että kirjojen avulla voidaan myös käsitellä vaikeitakin asioita. Lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja löytyy mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista, vanhempien erosta, läheisen tai lemmikin kuolemasta, syrjäytymisestä, kiusaamisesta ja kehitysvammaisuudesta.

–Aikuisen voi olla itsekin vaikea löytää sanoja ja ymmärtää asioita, joten kirja voi toimia tukena, kun näitä asioita käsitellään lasten kanssa. Kirjoissa asioita käsitellään lapsen tason mukaan, ja tarinaa voi peilata omaan tilanteeseen. Kirjoissa käydään tunteita läpi ja korostetaan myös sitä, että vanhemman rakkaus lasta kohtaan ei katoa esimerkiksi vanhempien erotessa.

Lukuliikettä perheisiin -hankkeen kautta halutaankin välittää tietoa lukemisen merkityksestä lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

SMS

Kommentoi kirjoitusta