Karjalohjan Elonkorjuutorilta löytyy niin käsityöläisten taidonnäytteitä kuin lähituottajien herkkujakin. Tapahtuman teemana on tällä kertaa maaseutuyrittäjän hyvinvointi.

Karjalohjalla järjestetään perjantaina 6.8. klo 16.00–20.00 perinteinen Elonkorjuutori-tapahtuma. Kyseessä on Lohjan alueen ainoa, vuosittain järjestettävä lähiruoka- ja maaseutuelinkeinojen ohjelmallinen kesätapahtuma. Tapahtuman teemana on maaseutuyrittäjän hyvinvointi. Tapahtuman juontajana toimii Pirkko Lahti, joka Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja psykologi. Hän on ollut mm. perustamassa maaseudun tukihenkilöverkkoa. Kello 16.30 Melan Salla Säteri kertoo Välitä viljelijästä -projektista, joka sai alkunsa Helsingissä järjestetystä traktorimarssista. Kello 17.00–17.15 paikalle saapuu vanhojen, hytittömien traktorien kulkue. Samalla valitaan raati, joka valitsee hienoimman traktorin. Vanhat hytittömät traktorit ovat yksi Elonkorjuutorin vetonauloista, sillä ne kiinnostavat niin nuorempaa kuin varttuneempaakin väkeä.

–Kyllä se aina kerää huomiota, kun traktorit pöristelevät paikalle. Niistä lähtee komea ääni. Viime vuosina mukana on ollut parikymmentä traktoria, määrä on kasvanut hieman joka vuosi. Harrastuskärpänenkin on iskenyt joihinkin niin, että ihmiset ovat ostaneet uusia traktoreita ja entisöineet niitä, kertoo MTK Karjalohja-Sammatin puheenjohtaja Mikael Lehtonen.

Kello 17.30 on vuorossa MTK:n edustajan puheenvuoro ja kello 18.30 hienoimman traktorin valinta. Voittajalle on luvassa palkintokin. Myös yllätysohjelmaa saattaa olla. Aiempina vuosina se on sisältänyt mm. musiikkia, kilpailuja ja tietoiskuja. Myös lapsille on omaa ohjelmaa tapahtuman aikana.

Satokauden tuotteita ja muita herkkuja

Myyjiä paikalle on tulossa noin 25. Karjalohjan Martat ry:n puheenjohtajaJaana Perheentupa kertoo, että Elonkorjuutorille valitut lähituottajat, käsityöläiset ja muut maaseudulla elinkeinoaan harjoittavat yritykset ovat kaikki Länsi-Uudenmaan talousalueella toimivia yrityksiä.

–Satokauden tuotteita, lihaa, kalaa, kananmunia, jauhoja, leipomotuotteita, puusepäntöitä, pajutuotteita, luonnonmukaisia puhdistusaineita, kynttilöitä, kasvivärjättyjä tuotteita, hän luettelee tarjontaa.

–Avomaalla viljellyt kukat ovat nyt muodissa. Niitä tulee myymään kaksi yrittäjää. Kääpä Biotech puolestaan tulee esittelemään uusia innovaatioita ja uudenlaista maaseutuyrittäjyyttä, Perheentupa jatkaa.

Ruoka- ja kahvilateltassa tarjoillaan markkinaruokaa, jonka tuotto menee Karjalohjan seuraintalon hyväksi.

Lehtonen kertoo, että tapahtuma järjestetään nyt 10. kerran

–Alun perin ideana on ollut markkinoita lähituotteita ja tuoda tapahtumaa pienemmällekin kylälle. Siinä sivussa saadaan tuotua esille myös viljelijöiden asiaa positiivisessa hengessä.

Perheentupa kertoo, että tapahtumasta on muodostunut suosittu osa Karjalohjan kesää. Viime vuonna Elonkorjuutoria ei voitu koronan vuoksi järjestää, mutta aiempina vuosina tapahtuma on kerännyt noin 600–700 kävijää.

–Kävijöitä tulee Lohjan alueelta, mutta myös naapurikunnista, kuten Salosta, Inkoosta, Siuntiosta ja Raaseporista. Mökkiläisetkin ovat olleet kiinnostuneita Elonkorjuutorista. Tämä on oikea maalaistyylinen elonkorjuutapahtuma, Perheentupa kuvailee.

Elonkorjuutori järjestetään Karjalohjan seuraintalon torialueella (Keskustie 17). MTK Karjalohja-Sammatti ja muut paikalliset järjestöt ja seurat järjestävät tapahtuman yhdessä.

Mitä maaseutuyrittäjille kuuluu?

–Koronan vuoksi tapahtuman teeman piti alun perin olla omavaraisuus, mutta se kääntyi hyvinvoinniksi, koska maatalousyrittäjien hyvinvointi, jaksaminen ja taloudelliset ongelmat ovat olleet niin paljon pinnalla, Lehtonen kertoo.

Kovin pienet tilat eivät kannata enää tänä päivänä, mutta isommalle taas pitäisi palkata apuvoimia, jotta itsellä ei olisi liikaa työtä. Ongelmia syntyykin helposti, jos maanviljelijä esimerkkejä sairastuu.

–Eläintiloillakin on kova työmäärä. Myös tukipolitiikan ja esimerkkejä viljan hinnan jatkuvat muutokset ja lannoitteiden hintojen nousu tuovat epävarmuutta. Taloudellinen paine kasvaa.

Kun maatiloja on harvassa, ei vertaistukea ja yhteisöllisyyttäkään ole tarjolla samoin kuin ennen vanhaan. Kuitenkin jo se, että pääsee juttelemaan asioista, voi auttaa. Lehtonen vinkkaakin kysäisemään silloin tällöin, mitä toisille maatalousyrittäjille kuuluu.

–Maatalous on usein yksin puurtamista, eikä korona-aikana ole ollut seuraa senkään vertaa kuin ennen. Olen itsekin viljelijänä seurannut vähän huolestuneena tätä kehitystä, kun mikään ei tunnu riittävän ja toimintaa on vaikea saada kannattavaksi, vaikka ruoka on kuitenkin elinehto. Tämä pistää miettimään tulevaisuutta, Lehtonen sanoo.

Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet myönteiseen suuntaan.

–Kotimaisuutta arvostetaan eri tavalla kuin 15 vuotta sitten. Enää ei Helsingissäkään tarvitse hävetä, kun kertoo olevansa maanviljelijä, Lehtonen sanoo.

Kotimaista ruokaa ja omavaraisuutta

Korona on muuttanut monia asioita. Lähiruoka oli suosiossa jo ennen koronaa, mutta sen myötä on alettu ajatella entistä enemmän myös omavaraisuuden tärkeyttä. Lehtonen toivoo, ettei tuota merkitystä unohdettaisi koronatilanteen helpottuessa.

–Olemme tottuneet yltäkylläisyyteen, mutta koronavuosi opetti sen, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin. En tosin tiedä, kuinka kauan ihmiset muistavat tämän, hän toteaa.

Perheentupa puolestaan kertoo, että kun korona-aikana on vietetty tavallista enemmän aikaa kotona, ihmisillä on ollut myös enemmän aikaa tehdä itse ruokaa.

–Lähivuosina itse tehty on nostanut suosiotaan. Kotona olo on lisännyt ruokakurssienkin suosiota. Lähiruoka on tulevaisuuden juttu. Nuoret perheet arvostavat sitä erittäin korkealle ja haluavat tarjota lapsilleen aitoja makuja ja puhdasta, itse tehtyä ruokaa. Myös vanhoja reseptejä halutaan kokeilla, kuten juuston tekemistä ternimaidosta.

Lehtonen toteaa, että suomalainen ruoka todella on puhdasta, sillä kasvinsuojeluaineet ovat niin kalliita, ettei niitä kukaan turhaan käytä. Lihan kanssa taas ollaan tarkkoja niin, ettei eläimille anneta turhia antibiootteja.

–Jo se olisi aika lailla lähiruoan suosimista, että ostaa kotimaista. Suomessa se on kuitenkin pitkälti alueellista, mitä kasveja missäkin päin viljellään ja kasvatetaan, hän toteaa.

SMS