Moni asia arkisessa elämässämme on tullut ja kehittynyt vuosien varrella. Yhteiskuntamme on kehittynyt nykyiselleen, ja historiassa on tapahtumia, jotka ovat mahdollistaneet nykyisen tilanteen. Siksi kouluissa opetetaan historiaa, ja siksi historian tunteminen on hyvä asia, jo yleissivistyksen vuoksi.

Historia on tehnyt nykyisyyden

Historia kertoo jo tapahtuneista asioista, menneistä ihmistä ja tehdyistä päätöksistä. Se ei kerro, mitä tapahtuu ensi vuonna tai kymmenen vuoden päästä, mutta historia antaa viitteitä siihen, mihin yhteiskunnat kehittyvät.

Meistä nykyihmisistä tuntuu, että maailma on mennyt entistä kovemmalla vauhdilla eteenpäin viimeisten vuosikymmenten aikana, ja siksi historialla ei välttämättä olisi niin suurta merkitystä tulevaisuudelle. Mutta jos pysähdytään ja katsotaan itään, niin nähdään heti, että ns. isossa kuvassa historia on tärkeä ponnahduslauta, jopa Venäjän kokoiselle valtiolle, kun se päättää tehdä asioita.
Vaikka historia ei meidän omassa arjessamme välttämättä tunnu vaikuttavan, niin valtioiden välisissä suhteissa sillä on suuri merkitys, ja siksi historian tunteminen on tärkeätä. Se auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä paremmin.

Mutta historiaa lukiessamme meidän tulee muistaa samat asiat kuin lukiessamme nykyaikaisia digitaalisia alustoja: kaikkeen lukemaan pitää suhtautua terveellä kyseenalaistamisella. Puhutaan medianlukutaidosta, mutta sama pätee myös historiallisiin kirjoituksiin ja tarinoihin – varsinkin mitä vanhempiin tarinoihin mennään, niin meillä ei ole virallisia lähteitä, joista voimme tarkastaa, ja jos tarinan on kirjoittanut yksi henkilö, joka on kuullut sen toiselta henkilöltä, niin me tiedämme, että se tarina on vain yksi tapa kertoa se todellisuus mitä oikeasti on tapahtunut. Jos lukisimme toisen henkilön kertomuksen toiselle kirjoittajalle samasta tarinasta, olisi se varmasti erilainen, eikä kummankaan tarinan tarvitse valehdella – tämä on tärkeä ymmärtää kaikesta lukemastasi.

Artikkeli, kertomus, uutinen ei välttämättä valehtele, mutta se ei myöskään koskaan kerro kaikkea, ja siksi pitää ymmärtää, että yhden lähteen uutisiin, tai yhden lähteen historiatekstin perusteella ei pidä lähteä tekemään liian suuria päätelmiä.

Medianlukutaito

Me voimme oppia historiasta asioita, jotka selittävät meidän ja valtioiden päätöksiä, mutta me voimme myös etsiä historiasta ja nykyhetkestä tietoa, saadaksemme omille päätöksillemme varmuutta. Silloin on tärkeä ymmärtää, että pelkkä kysyminen ja vastauksen saaminen eivät riitä, vaan meidän tulee ymmärtää myös suodattaa ja arvioida saamiamme vastauksia. Ja voihan olla, että emme ole edes osanneet kysyä oikeata kysymystä.

Historiasta emme voi varsinaisesti oppia mitään, mutta voimme sen avulla ymmärtää paremmin, miksi maailma on sellainen kuin se nykyään on. Ymmärrämme niitä syitä, miksi Eurooppa on kehittynyt eri tavalla kuin Afrikka tai Aasia, ja myös niitä syitä, miksi nyt viimeisten vuosikymmenten aikana esille on tullut uudenlaisia ongelmia, joita historiassa ei ole vielä ollut – se kaikki kuuluu kehitykseen, ja siksi emme voi tietää mitä tulevat vuosikymmenet pitävät sisällään, voimme vain arvailla.

Winston Churchill sanoi 1948: ”He, jotka unohtavat menneisyyden ovat tuomittuja toistamaan sen”.

KO