Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoimassa Hiidenveden kunnostus -hankkeessa tehtiin vesistöselvitys Lopen kunnan järviin ja lampiin, jotka sijaitsevat Hiidenveden valuma-alueella ja ovat ekologisen luokituksen ulkopuolella. Selvityksessä nousi esiin metsätalouden vaikutus tarkastelluissa vesistöissä ja tarve metsätaloussektorin vesiensuojelutoimiin.

Selvityksessä tarkasteltiin Kreivinojan valuma-alueen vesistöjä vesistöketjulla Sorsamo-Luotlammi-Kalvanoja-Lounajoki-Kreivinoja-Teväntö sekä Laihua-järveä ja Palojokea. Vesistöistä saatavilla olevan tiedon perusteella toteutettiin vuonna 2019 tarkentava lisäselvitys veden laadusta niillä alueilla, joilla oli havaittavissa viitteitä veden laadun heikkenemisestä. Selvityksen perusteella laadittiin suositukset kunnostustoimenpiteiksi.

Vesistöjen tilan kartoituksessa ei havaittu erityisen korkeita pitoisuuksia pääravinteiden (kokonaistyppi ja -fosfori) osalta. Veden väriä tarkastellessa havaittiin kuitenkin varsin korkeita lukemia, mikä ilmentää valuma-alueelta veteen kulkeutuvaa humusta. Tämä on tyypillistä metsätalousalueiden ja voimakkaasti ojitettujen valuma-alueiden vesistöille.

Esimerkiksi Sorsamo on karu latvajärvi, jolla on pieni valuma-alue. Sen tilassa ei havaittu merkittäviä muutoksia vuoden 2019 näytteenotossa verrattuna kymmenen vuoden takaisiin mittaustuloksiin. Järvessä on kuitenkin havaittavissa humusvaikutus, jota valuma-alueella toteutettavat metsätalouden toimenpiteet ja ojitus voivat voimistaa. Kreivinojan virtavesiketjussa havaittiin matalia pH-arvoja ja happilukemia. Samaan aikaan väriluku oli korkea.

–Kreivinojan metsäiset alueet ovat potentiaalisia taimenen elin- ja kutualueita, joten mikäli Kreivinojan alueelle kohdistetaan kunnostustoimenpiteitä, olisi hyödyllistä toteuttaa myös kalastolle hyödyllisiä virtavesikunnostuksia parantaen kalojen kutu- ja elinolosuhteita, toteaa LUVYn vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen.

Palojoella suuri sameus ja korkeat väriarvot viittaavat ojituksen vesistövaikutuksiin ja metsäsektorin vesiensuojelutoimenpiteiden tarpeeseen. On huomioitava, että joki laskee erinomaisessa tilassa olevaan Sakara-järveen. Pitkään jatkuva vesistökuormitus voi heikentää Sakaran ekologista tilaa. Myös Luotlammin valuma-alueella on toteutettu yleisen ilmakuvatarkastelun perusteella laajoja avohakkuita.

Metsätalouden vaikutusta voidaan pienentää vesistöihin tunnistamalla kuormituslähteet, kiinnittämällä huomiota niin metsätaloustoimenpiteiden ajoitukseen kuin menetelmiinkin sekä perustamalla suojavyöhykkeitä ja vesiensuojelurakenteita, kuten pohjapatoja, kaivukatkoja ja lietetaskuja sekä suunnittelemalla ojitus vähemmän kuormitusta aiheuttavaksi.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry järjestää kesällä kohdealueiden metsänomistajille, ranta-asukkaille, osakaskunnille ja kyläyhdistyksille maksuttoman yleisötilaisuuden, jossa kerrotaan keinoista haja-asutuksen jätevesien sekä metsätalouden aiheuttamien vesistövaikutusten vähentämiseksi.

–Toivoisimme, että tulevasta tilaisuudesta jaettaisiin tietoa eteenpäin mahdollisimman laajan kuulijakunnan saavuttamiseksi. Tulemme mielellämme Lopelle ja otamme vastaan myös ehdotuksia muualla alueella olevista tilaisuuden käyttöön soveltuvista tiloista. Tilaisuudessa huomioidaan koronarajoitukset, se on maksuton ja osallistujille tarjoamme pullakahvit, kertoo LUVYn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Julkaisu: https://www.luvy.fi/julkaisut/lopen-vesistoselvitys-vuonna-2019/.

Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hanketta rahoittavat valuma-alueen kunnat Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Hanke saa lisärahoitusta ympäristöministeriön käynnistämästä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 2019–2023 50 % toteutuneista kustannuksista.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Teväntö-järvi syyskuussa 2019. (Kuva: LUVY / Arto Muttilainen)

Kommentoi kirjoitusta