Pohjois-Pusulan järvireitti ja metsätalous kiinnostivat Pusulan Kärkölässä – uusi yleissuunnitelma auttaa ja neuvoo metsänomistajia vesiensuojelussa.

Metsätalouden vesiensuojelu houkutteli Pusulan Kärkölän kylätalolle vilkkaasti keskustelevan yleisön. Huomio metsien vesienhoitoon -hanke järjesti aiheesta avoimen yleisötilaisuuden tiistaina 7.6. yhteistyössä Kärkölän kyläyhteisö ry:n kanssa. Aiheena oli Karjaanjoen vesistön latvajärviin kuuluva Pohjois-Pusulan järvireitti, jolle Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Suomen metsäkeskus ovat hankkeen puitteessa laatineet metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman. Tilaisuus sisälsi myös maastokäynnin, jolloin osallistujien oli mahdollista päästä tutustumaan metsätalouden vesiensuojelun käytännön esimerkkeihin.

Kesäkuussa 2022 valmistunut Pohjois-Pusulan järvireitin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma sisältää käytännön suosituksia toimenpiteistä vesiensuojelun edistämiseksi. Metsänomistajat ja muut toimijat voivat käyttää suunnitelmaa apuna, kun he suunnittelevat toimenpiteitä metsissään. Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuositukset eivät sido maanomistajia. Niillä lisätään tietoa metsätalouden vesiensuojelun mahdollisuuksista ja tuetaan metsänomistajien päätöksentekoa.

LUVYn projektityöntekijäErkka Laitinen esitteli Pohjois-Pusulan järvireitin vesistöjä, jotka ovat hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Osassa järvistä on kuitenkin havaittu lähimenneisyydessä vedenlaadun heikentymistä tai siihen johtavia riskitekijöitä kuten tummumista, liettymistä ja rehevöitymistä. Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen toimenpiteet kohdistetaankin alueille, jotka ovat herkkiä metsätalouden vaikutuksille.

–Tarkastellun valuma-alueen maapinta-alasta yli 90 prosenttia on metsää, kun taas maatalouden osuus on hyvin pieni, Laitinen kertoi.

Koska metsätalous aiheuttaa järvissä ravinnekuormitusta, metsissä tehtävillä toimenpiteillä on suora vaikutus järvien tilaan. Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen projektipäällikkö Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta kertoi, että Pohjois-Pusulan järvireitin kaltaisissa latvajärvissä metsistä tuleva kuormitus voi olla merkittävä tai jopa ainoa kuormituslähde.

Vesistökuormitusta on kuitenkin mahdollista vähentää käyttämällä keinoja, jotka eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta. Suunnittelussa on tunnistettava toimenpiteistä aiheutuvat kuormitustekijät ja harkittava toimien tarpeellisuutta sekä ajoitusta.

–On järkevää toteuttaa vain sellaiset työt, jotka ovat välttämättömiä metsän uudistumiselle ja kasvulle. Jos ajatellaan, että tehdään varmuuden vuoksi ylimääräistä, tämä lisää kustannuksia. Esimerkiksi eroosiolle herkillä kohteilla kevennetty maanmuokkaus on usein metsän uudistumiselle riittävä, jolloin myös uudistusalan vesistökuorma pienenee, Salmi havainnollisti.

On tärkeää, että toimenpiteet suunnitellaan ja niiden tarpeellisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Vesiensuojelun kannalta on oleellista, että metsänhoidon toimenpiteet, kuten lannoitus, ojitus ja hakkuut, tehdään sellaisina vuodenaikoina, jolloin kuormitus vesistöön on mahdollisimman vähäistä.

Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on mahdollista käyttää Metsäkeskuksen tarjoamia, maksuttomia ja kaikille avoimia paikkatietopohjaisia työkaluja, esimerkiksi korjuukelpoisuuskartat löytyvät Suomen metsäkeskuksen avoimesta ja maksuttomasta Metsään.fi -portaalista.

Hyvin hoidettu metsämaa turvaa vesiensuojelun lisäksi puuston kasvun sekä metsän mahdollisuuden toimia tehokkaana hiilinieluna. LUVY koordinoi hanketta toiminta-alueellaan Länsi-Uudellamaalla. Muut hankekumppanit ovat Suomen metsäkeskus, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys VHVSY.