Moni nuori kokeilee kannabista, mutta harvasta tulee etenkään kovempien huumeiden käyttäjää. Usein nuorten päihdekokeilut päättyvät onnellisesti, kun niiden syihin päästään vaikuttamaan ajoissa.

Nuorten huumeiden käyttö on puhuttanut Lohjalla kuluvan talven aikana. Lohjan kaupungin nuorisotyön ehkäisevä päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen toteaa, että kymmenen vuoden aikaväliä tarkastellessa voidaan todeta, että nuorten suhtautuminen kannabiksen käyttöön on muuttunut hyväksyvämpään suuntaan. Sen sijaan kovempiin huumeisiin suurin osa nuorista suhtautuu edelleen varsin kielteisesti.

–Päihteiden saatavuus on helpottunut nettikaupan myötä, mutta aika marginaalinen osa nuorista tarttuu tähän mahdollisuuteen, Sipiläinen toteaa.

–Yläasteikäisten kohdalla kannabiksen kokeilukäyttöä on enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta kovempien huumeiden käyttö on edelleen hyvin harvinaista. Alkoholin käyttö taas laski välillä paljonkin, mutta korona-aikana se on lisääntynyt uudelleen jonkin verran. Nuoret reagoivat eri tavalla muuttuviin tilanteisiin ja huonovointisuus ja epävarmuus ilmenevät monin tavoin, hän sanoo.

Viime vuosien aikana myös täysin päihteetön elämäntapa on nostanut suosiotaan nuorten aikuisten keskuudessa. Toisaalta osalla päihteitä käyttävistä nuorista, käytettävien aineiden kirjo on laajentunut. Sipiläinen muistuttaa, että päihteidenkäyttöä on hyvin monenlaista yksittäisistä kokeiluista säännölliseen, pitkäaikaiseen käyttöön. Esimerkiksi vuoden 2018 tilaston mukaan alle 30-vuotiaista miehistä hieman alle puolet on kokeillut kannabista jossain vaiheessa elämänsä aikana, mutta kovin moni ei sen säännölliseksi käyttäjäksi silti jää. Senkin vuoksi olisi tärkeää, ettei nuoria leimattaisi liian raskaasti yksittäisten kokeilujen vuoksi.

–Laittomien päihteiden käyttö leimaa edelleen vahvasti ihmisen. Jos nuorta ei leimata päihteidenkäyttäjäksi, hänellä on aidosti mahdollisuus muuttaa suuntaa, Sipiläinen toteaa.

Hän muistuttaa, että on olemassa myös paljon onnellisesti päättyneitä päihdekokeiluja. Ne eivät vain nouse otsikoihin.

–Näemme paljon onnistumisia, kun syihin nuoren päihteiden käytön takana, on pystytty vaikuttamaan.

Entä, keitä nämä laittomia päihteitä kokeilevat ja käyttävät nuoret ovat?

–Ihan tavallisia nuoria kaikenlaisista perheistä ja sosioekonomisista ryhmistä. Merkittävä osa heistä pärjää elämässään siinä missä kuka tahansa muukin, Sipiläinen tiivistää.

Syyt säännöllisen päihteiden käytön takana

Sipiläinen toteaa, että vaikka kapinointi ja kokeilunhalu saattavat viedä joitain nuoria kokeilemaan laittomia päihteitä, löytyy säännöllisen huumeiden käytön taustalta useimmiten ihan muita syitä.

–Monella nuorelle on ryhmään kuulumattomuuden tunteita, koulukiusaamista kohteeksi joutumista ja suoranaisia ryhmän ulkopuolelle sulkemisen kokemuksia. Nämä aiheuttavat pahaa oloa, jota lähdetään paikkaamaan huumeilla. Kukaan ei halua olla yksin.

–Tähän asiaan pitäisi päästä vaikuttamaan. Esimerkiksi kouluihin tarvittaisiin opettajien lisäksi muita aikuisia, jotka tarkkailevat sosiaalisia tilanteita ja ryhmädynamiikkaa ja etsivät ratkaisuja näihin asioihin liittyviin ongelmiin. Pedagogisen henkilöstön voimin tätä asiaa on yritetty ratkoa kauan, mutta opettajilla on muutenkin hirmuisesti tekemistä, Sipiläinen sanoo.

Lisäksi nuorilla voi olla taustallaan traumoja, kuten perheväkivaltaa ja vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia.

–Usein huoli herääkin enemmän nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kuin itse päihteiden käytöstä. Taustalla voi olla isojakin traumoja. Monet nuoret pystyvät silti työstämään vaikeitakin asioita ja elämään niiden kanssa.

Ehkäisevä päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen toivoo, ettei huumeita kokeilevia nuoria leimattaisi niin voimakkaasti, sillä moni nuori on saanut käännettyä elämänsä suunnan haasteellisessakin tilanteessa, kun hänellä on ollut aidosti mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä.

Mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä

Usein haastaviinkin tilanteisiin löytyy ratkaisuja.

–Jo sillä on vaikutusta, kun esimerkiksi perheen sisäisiin ristiriitoihin löydetään ratkaisuja ja vuorovaikutusta saadaan parannettua. Silloin luottamus lisääntyy puolin ja toisin, Sipiläinen sanoo.

–On ollut ilo olla todistamassa niitä hetkiä, kun nuori on hyvin haasteellisesta tilanteesta huolimatta saanut käännettyä elämänsä suunnan ihan toisaalle. Nuorella on ollut silloin usein aito mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä.

Sipiläinen näkeekin tärkeäksi, että nuorella on tällainen mahdollisuus.

–Näen moraalisen ristiriidan siinä, kuinka vahvasti kannabista kokeillut nuori voidaan leimata samaan aikaan, kun alkoholin käyttö vaikuttaa kymmeniin tuhansiin lapsiin Suomessa. Päihteiden käyttöön liittyy lieveilmiöitä, jotka aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja pelkoa, mutta päihteitä kokeileva tai satunnaisesti käyttävä nuori on vielä kaukana vakavista lieveilmiöistä.

–Toivonkin omien ennakkoluulojen kohtaamista sekä rehellistä ja avointa keskustelua näistä asioista. Pelot voivat olla esteenä hakea apua itselle tai läheiselle.

Huumeiden käytöllä on riskinsä

Huumeiden käyttöön liittyy toki myös monia riskejä. Aine ei välttämättä ole puhdasta tai ensinkään sitä, mitä sen piti olla. Yliannostuksenkin riski kasvaa, kun aineen vahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Myös yhteisvaikutukset voivat tuottaa arvaamattomia seurauksia.

Sipiläinen muistuttaa, että laittomien aineiden hankkiminen altistaa nuoret myös rikosten kohteeksi joutumiselle. Huumekauppaan liittyy myös väkivaltaista velkojen perintää. Sipiläinen toteaa, ettei se ole uusi asia, mutta aiemmin se on ehkä tapahtunut enemmän suljettujen ovien takana nousematta yhtä paljon suuren yleisön tietoon. Hän toteaa, että Lohjan alue ei poliisin tilastoissa nouse erityisesti esille huumausaine- tai väkivaltarikosten osalta, vaikka asia onkin viime aikoina ollut pinnalla.

–Suurin osa ihmisistä ei kohtaa tätä maailmaa koskaan, mikä on tietenkin hyvä asia, hän toteaa.

SMS