Lohjalta kotoisin olevan ohjaaja Hanna Bergholmin elokuva Pahanhautoja sai ensi-iltansa 4.3. Elokuva on katsottavissa mm. Lohjalla Kino Vaakunassa. Elokuvan keskeisiä teemoja ovat mm. miellyttämisen halu, rakastetuksi tulemisen tarve ja negatiivisten tunteiden käsittely. Tarina on Bergholmin ja käsikirjoittaja Ilja Rautsin yhdessä kehittämä.

Elokuvan päähenkilö on telivoimistelua harrastava tyttö, jonka äiti haluaa hänen menestyvät aina vain paremmin. Ajan hengen mukaan äiti esittelee täydellistä perhe-elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Kaikki ei kuitenkaan ole niin täydellistä, kuin miltä videolla näyttää. Elokuvan alussa taloon lentää sisälle lintu. Tyttö löytää sen munan myöhemmin ja alkaa huolehtia siitä. Samalla hän kuitenkin hautoo siihen myös kielteiset tunteensa ja ahdistuksensa siitä, ettei äiti hyväksy tyttöä sellaisena kuin hän on. Lopulta munasta kuoriutuu hirviö ja täydellisen perheidyllin rippeetkin ovat tiessään. Etenkin Äiti–tytärsuhde on keskeisessä roolissa.

–Elokuva käsittelee asioiden hallintaa. Tyttö yrittää kovasti miellyttää äitiään. Äiti taas pitää yllä täydellistä ulkokuorta ja yrittää saada sosiaalisen median kautta hyväksyntää, Bergholm sanoo.

–Kulissit ovat täydelliset, mutta vanhemmat eivät ole läsnä, vaan laittavat lapset toteuttamaan omia unelmiaan. Mitä tapahtuu, kun joutuu piilottamaan tunteensa? Elokuvassa käsitellään pienen tytön pelkoa siitä, ettei hän tule hyväksytyksi. Nämä sisäiset pelot saavat hirviön kautta ulkoisen muodon, Bergholm jatkaa.

Hän kertoo, että elokuva sai alkunsa yhdestä lauseesta.

–Ilja otti minuun yhteyttä ja sanoi, että hänellä olisi tällainen yhden lauseen idea: Poika hautoo linnun munasta kaksoisolennon. Hän oli nähnyt unta pahasta kaksoisolennosta, joka tekisi asioita, eikä sitä voisi hallita. Vastasin, että jännä idea, mutta vaihdetaan poika tytöksi, koska yhteiskunnassamme on esimerkiksi käyttäytymisvaatimuksia edelleen enemmän tytöille kuin pojille, Bergholm kertoo.

Tinja (Siiri Solalinna) huolehtii löytämästään linnun munasta, mutta hautoo siihen samalla ahdistuksen ja muut negatiiviset tunteensa. (Kuva: Andrejs Strokins)

Menestystä ulkomailla

Pahanhautoja on jo ehtinyt kerätä kehuja ympäri maailmaa. Sundancen elokuvajuhlilla se sai huimat arvostelut ja voitti pääpalkinnon Gérardmerin elokuvafestivaaleilla. Vaikka kyseessä on kauhuelokuva, Bergholm kertoo, että siitä ovat pitäneet myös sellaiset ihmiset, jotka eivät yleensä välitä kauhuelokuvia katsella.

–Pelkään itsekin kauhuelokuvia, mutta tähän elokuvaan kauhun tarjoamat kerrontakeinot sopivat, kun sisäiset tunteet saavat ulkoisen muodon.

Merkittävää on myös se, että suomalaista elokuvaa esitetään elokuvateattereissa ympäri Yhdysvaltoja. Kaiken huipuksi kyseessä on suomenkielinen elokuva.

–Yhdysvaltalaiset rahoittajat olivat ensin sitä mieltä, ettei elokuvaa voi tehdä suomeksi, mutta pidin pintani, sillä ei englanti ole maailman ainoa kieli, Bergholm toteaa.

Lopulta suomen kieli sopii elokuvaan oikein hyvin.

–Sen on koettu lisäävän elokuvan eksotiikkaa. Koska kukaan ei ymmärrä suomea, se kuulostaa satukieleltä.

Siiri Solalinna esittää Pahanhautojassa telivoimistelua harrastavaa Tinjaa, jonka äiti vaatii häneltä aina vain enemmän. (Kuva: Andrejs Strokins)

Tunnettuja tekijöitä

Pahanhautojan tekijöistä löytyy Bergholmin lisäksi muitakin paikallisia osaajia. Elokuvan toinen säveltäjä, Bergholmin veli Janne Storm on myös kotoisin Lohjalta. Käsikirjoittaja Ilja Rautsi puolestaan on asunut pitkään Karjaalla. Pääosarooleissa nähdään Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen ja Reino Nordin.

–Löysimme Siirin 1 200 tytön joukosta. Hän ei ollut koskaan aiemmin näytellyt, mutta tekee elokuvassa todella hyvän suorituksen, Bergholm kehuu.

Työryhmässä on ollut mukana myös kansainvälisiä huipputekijöitä, kuten kaksinkertainen Oscar-ehdokas erikoismaskeeraussuunnittelija Conor O’Sullivan (Saving Private Ryan, The Dark Knight, Game of Thrones) ja Animatronic Designer Gustav Hoegen (Star Wars, Jurassic World).

–Ihanaa, että saimme heidät mukaan tekemään suomalaista elokuvaa, Bergholm iloitsee.

Ohjaaja Hanna Bergholm on Lohjalta kotoisin. Innostus elokuvien tekoa kohtaan syntyi jo lapsena. Bergholm onkin kiitollinen siitä kannustavasta ilmapiiristä, jolla nuoren unelmiin suhtauduttiin Lohjalla. (Kuva: Laura Malmivaara)

Kiinnostus elokuvia kohtaan syntyi jo lapsena

Lähes neljän miljoonan euron budjetillaan Pahanhautoja on kallein suomalaisen naisohjaajan tekemä elokuva. Miltä se tuntuu?

–Ihanalta! Pitkä tie on tultu, sitten pääsen tekemään pitkän elokuvan ja se saa vielä hyvän vastaanotonkin, Bergholm iloitsee.

Hän on halunnut elokuvaohjaajaksi lapsesta saakka.

–Lapsena tein elokuvia kavereiden kanssa Lohjan Immulassa.

Lohjalla onkin ollut merkittävä rooli pienen elokuvista innostuneen tytön haaveiden toteutumisessa.

–Lohjalla kasvaessa oli ihanaa, että kasvun varrella oli paljon ihmisiä, jotka tukivat ja kannustivat lapsia luomaan ja ilmaisemaan itseään. Jo päiväkodissa luettiin jännittäviä noitasatuja. Innostuin saduista ja niiden kerronnasta jo silloin.

Koulussa Bergholm teki näytelmiä ja elokuvia ystäviensä kanssa.

–Mäntynummen yläasteella viestinnänopettaja innosti meitä elokuvien teossa ja antoi meidän olla illallakin koululla tekemässä niitä, Bergholm muistelee.

Myös hänen veljensä sai Lohjalta innostusta musiikin saralle. Hän oli mukana mm. nuorisotyön järjestämässä bänditoiminnassa ja säveltämässä musiikkia Lohjan Teatterin esityksiin. Ehkä Lohjalta tulee jatkossakin tunnettuja kulttuurin tekijöitä.

–Kannustus on todella tärkeää. Lohjalla on myös hieno harrastajateatteriperinne, Bergholm toteaa.

SMS