Sotaveteraaneille on karttunut ikää jo sen verran, ettei heitä ole joukossamme enää paljon. Lohjalla veteraaneja on 23 ja koko Suomessa reilut 3 000. Kun veteraaniyhdistyksiä lopetetaan luonnollisen poistuman vuoksi, veteraanien itsenäisyyden eteen tekemän työn vaaliminen jatkuu perinneyhdistyksissä. Tällaisia yhdistyksiä on jo perustettu kymmenen ja parikymmentä muuta ollaan vielä perustamassa ympäri Suomea. Myös Lohja, Vihti ja Karkkila saavat yhteisen alueellisen yhdistyksensä, joka toimii osana valtakunnallista Tammenlehvän perinneliittoa.

Perinneyhdistyksen valmistelutyö aloitettiin vuonna 2018. Sitä ovat tehneet Arto Heikkilä Lohjan seudun sotaveteraaneista ja Heikki Lehtonen valmistelutoimikunnan johtajana sekä Kalervo Kaarre Kaarteen sotamuseosta. Perinneyhdistyksellä halutaan kunnioittaa itsenäistä Suomea sekä sen meille taanneiden henkilöiden eli veteraanien työtä. Yhdistys jakaa tietoa veteraaneista, lotista, sota-ajan lapsista ja muusta vuosien 1939–1945 sotiin liittyvästä. Työn alla on valtakunnallinen sotiemmeperinne.fi-verkkosivu, jolle myös Länsi-Uudenmaan yhdistys saa oman paikallisen osionsa.

Yhdistyksen perustamiskokous pidetään 1.12. Lohjalla. Tällä hetkellä yhdistykselle on kaksi nimi vaihtoehtoa ”Sotien 1939–1945 Länsi-Uudenmaan Perinneyhdistys” ja ”Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys”.

Yhdistyksen tarkoituksena on pitää historia ihmisten mielessä ja kertoa sotaveteraanien tarinaa yhä uusille sukupolville. He muistuttavat, että ihmisen on hyvä tietää historiansa, jotta menneiden aikojen virheitä ei toisteta uudelleen tässä ajassa tai tulevaisuudessa.

–Haluamme perinneyhdistyksellä kunnioittaa kaikkea sitä, mikä on taannut meille itsenäisen Suomen, tiivistää Kaarre.

–Siinä on asian ydin, vahvistaa Heikkilä.

Kalervo Kaarre (vas), Arto Heikkilä ja Heikki Lehtonen kertoivat uudesta perinneyhdistyksestä, joka jatkaa sotaveteraanien Suomen itsenäisyyden eteen tekemän työn vaalimista. Perinnetyöllä halutaan luoda myös tulevaisuudentoivoa siitä, että vaikeistakin ajoista selvitään.

Perinnetyöllä tulevaisuudentoivoa

Menneiden asioiden muistamisen lisäksi perinnetyöllä on vahva nykypäivän ulottuvuus.

–Joku voi ajatella, että sota-aika on surullista ja sen haluaisi unohtaa, mutta me haluamme pitää muistoa yllä ja tuoda toivoa. Kaikesta selvitään, myös sota-ajasta, kun toimitaan yhdessä. Suomen kansa on selvinnyt ennenkin vaikeista ajoista, kun on tehty yhdessä työtä ja katsottu samaan suuntaan. Kun näitä asioita pidetään esillä, osaamme toimia niin, että itsenäisyys myös säilyy, Kaarre sanoo.

–Veteraanit säilyttivät meidän itsenäisyytemme, Lehtonen tiivistää.

–Ja sen eteen tässä tehdään työtä, että niin on jatkossakin, Heikkilä täydentää.

Perinnetyötä on tehty jo vuosikymmeniä, joten siinä mielessä kyse ei ole uudesta asiasta.

–Perinnetyö tulee jatkumaan samanlaisena tulevaisuudessakin. Nyt täytyy vain organisoida perinneyhdistys, koska täytyy olla toimija, joka huolehtii perinteen ylläpidosta jatkossakin, Lehtonen sanoo.

Vanhat tavat siis säilyvät.

–Myös kaikki kylät säilyttävät omat tapansa, joilla niissä on tehty perinnetyötä, Heikkilä toteaa.

Alueellinen perinnetyö vaikuttaa olevan vankalla pohjalla.

–Esimerkiksi kunniakäynneistä ja seppeleen laskuista sankarihaudoille on Lohjalla olemassa Lohjan reserviläisten laatima lista aina vuoteen 2030 saakka, Kaarre kertoo.

Valtakunnallista yhdistystä tarvitaan silti isompia hartioita tarjoamaan.

–Kaiken kokoavalla valtakunnallisella yhdistyksellä katsotaan kauas tulevaisuuteen. Paikallisyhdistystenkin vetäjät vanhenevat, mutta valtakunnallinen yhdistys takaa sen, että perinnetyö jatkuu, Kaarre toteaa.

Paikalliseen perinnetyöhön toivotaan mukaan lisää innokkaita tekijöitä.

–Yhdistyksen perustarkoitus on, että sotasukupolven tarina säilyy. Tämä toteutetaan perinnekartoituksella ja viestinnällä. Kaipaamme apua mm. verkkosivujen tekoon, Kaarre vinkkaa.

Perinnetyö ylläpitää kansallista muistia

Perinnetyön ylläpito tarkoittaa mm. kunniakäyntejä sankarihaudoilla, tapahtumia, paikallisten veteraanien tarinoiden tallentamista ja paikallisen perinnetiedon kokoamista valtakunnalliselle verkkosivulle sekä esimerkiksi ensi vuonna aiheeseen liittyviä luentoja, joille on haettu Lohja 700 -tunnusta. Tulevaisuudessa panostetaan myös koulumaailmaan, jotta veteraanien perintö ja itsenäisen Suomen tarina eivät unohdu. Aivan lähiaikoina unohdusta tuskin ainakaan tapahtuu.

–Nämä nykyiset levottomat ajat ovat ehkä auttanut tässä asiassa, toteaa Heikkilä.

–Itsenäisyyttä ei enää pidetä itsestään selvänä, kuten pitkään ajateltiin, Lehtonen täydentää.

Valtakunnallisella tasolla jokainen voi kertoa oman näkemyksensä perinnetyöstä otakantaa.fi-sivulla 12.12. mennessä.

SMS

Kommentoi kirjoitusta