Sienet ovat kasvava tutkimuskohde ympäri maailmaa. Oman osansa tuosta tutkimuksesta tekee Kääpä Biotech Oy, jolla on tuotantotilat ja laboratorio Karjalohjalla. Esittelemme sienitutkimusta ja sen mahdollisuuksia tämän viikon teemamme ”alansa erikoiset” alla.

Kääpä Biotech Oy sai tänä kesänä Ykkösakselilta tukea uuden tuotantolinjan rakentamiseen Karjalohjan toimipisteeseensä. Uusi linjasto mahdollistaa laajemman tuotevalikoiman ja suuremman tuotantovolyymin ja auttaa sitä kautta yritystä vastaamaan kansainväliseen kysyntään. Investoinnin kokonaiskustannus oli 42 650 euroa, josta tuen osuus on 35 % eli 14 927 euroa. Mitä Kääpä Biotech tekee?

–Tuotamme ja tutkimme arvosieniä ja teemme niistä Karjalohjalla erilaisia jatkojalosteita, joita myydään eri brändien alla. Tuotamme yli 40 sienilajia. Osa tuotannosta tapahtuu Karjalohjalla, mutta osa on hajautettu metsänomistajien ja sopimisviljelijöiden tiloille ympäri Suomea, kertoo Kääpä Biotechin metsäpalvelujohtaja Henri Lokki.

Yritys keskittyy funktionaalisiin sieniin. Niillä ei tarkoiteta ruokasieniä vaan sieniä, joilla on vaikutuksia terveyden edistämisessä tai osana jotakin prosessia. Elintarviketeollisuus käyttää sieniä esimerkiksi leivän ja oluen valmistusprosessissa. Sienet ovatkin tuttuja juuri elintarvikekäytössä, mutta ne pystyvät moneen muuhunkin.

–Sienten avulla voidaan esimerkiksi erotella raskasmetalleja kaivosten hulevesistä tai öljyperäisestä maasta. Ne hajottavat erilaisia asioita, kuten poistavat myrkyt tupakantumpeista, minkä jälkeen tumpit voidaan kompostoida. Sienillä on rooli myös hiilensidonnassa ja kierrossa ekosysteemissä. Lisäksi ne monipuolistavat ekosysteemiä, Lokki avaa.

Sienituotteiden kysyntä kasvaa

Sienistä tehdään myös ravintolisiä ja erilaisia uutteita, lääkekäyttöäkin tutkitaan. Ravintolisille on kysyntää etenkin Yhdysvalloissa, minne vienti tällä hetkellä keskittyykin. Kysyntä kasvaa myös Euroopassa, ja vuonna 2018 funktionaaliset sienet todettiin maailman terveystrendiksi (Global Wellness Summit). Lokki kertoo, että koronaviruspandemia on lisännyt terveystuotteiden kysyntää entisestään.

–Siksi meillä oli juuri nyt tällainen hanke ja on hyvä, että saimme siihen tukea, Lokki sanoo uuteen tuotantolinjaan viitaten.

Sienten terveysvaikutuksia on tutkittu. Lokki ei saa kuitenkaan esittää niistä terveysväittämiä suuntaa taikka toiseen, sillä EU:n rekisteröimä terveysväite puuttuu.

–Sekä Suomessa että maailmassa on tehty tutkimuksia mm. tulehdusta estävistä vaikutuksista ja kasvainten jakautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sienissä on paljon bioaktiivisesti vaikuttavia aineita, mutta jotta niiden terveysvaikutuksista saisi kertoa, pitäisi olla rekisteröity terveysväite ja tuotteen elintarvikelain piirissä. Suomessa viranomaiset ovat tiukkoja näissä asioissa.

Vaikka tuotteille päämarkkina-alue on valtameren toisella puolella, tuotanto pysyy Suomessa.

–Suomessa on maailman puhtain ympäristö, Lokki toteaa.

Sienissä riittää tutkittavaa

Lokki on ongelmanratkaisusta kiinnostunut filosofi ja yrittäjä. Mikä sai hänet innostumaan sienistä?

–Sienissä on paljon tutkittavaa ja niille on kysyntää, mutta tuottajia ja toimijoita on ollut vähän. Nyky-yhteiskunnan biologisessa tilassa on isoja haasteita, mutta sienistä voi löytyä ratkaisuja näihin haasteisiin. Se motivoi tutkimaan sieniä ja niiden sovelluksia, Lokki avaa.

Kääpä Biotech perustettiin kaksi vuotta sitten.

–Perustajajäsenet tutustuivat aikoinaan toisiinsa ja sitten syntyi idea yrityksen perustamisesta, itsekin perustajajäseniin kuuluva Lokki kertoo.

Jos toimijoita on aiemmin ollut vähän, kohta ei ehkä enää olekaan, sillä moni muukin on jo havainnut sienten potentiaalin ja kiinnostus niihin kasvaa ympäri maailmaa.

Kumppanuusviljelystä uusi tulomuoto?

Länsi-Uudenmaan ja laajemmin koko Etelä-Suomen alueella toimii pakurikäävän ja lakkakäävän viljelyverkosto, jonka Kääpä Biotech on perustanut.

–Tämä on uusi, potentiaalinen metsätalousmuoto sekä uusi tulonmuodostuskeino maanviljelijöille. Metsänomistaja tekee investoinnin ja me perustaamme viljelmän, ostamme sadon ja hoidamme raaka-aineen eteenpäin. Annamme myös koulutusta tästä viljelymenetelmästä, Lokki kertoo.

Tällä hetkellä ympäri Suomea on jo noin 1 000 viljelijää.

SMS