Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjesti viime viikolla yleisölle avoimen tilaisuuden, jossa kerrottiin tämänhetkisiä kuulumisia sekä strategiakyselyn tuloksia. Sote-uudistuksen tavoitteisiin kuuluvat mm. yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, kustannusten nousun hillitseminen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen. Tämänhetkisten sote-alan mullistusten keskellä saattaa kuitenkin tuntua siltä, että kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen menee aikaa.

Suomen hyvinvointialueet ja niiden mukana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittavat toimintansa taloudellisten haasteiden keskellä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että kaikkien hyvinvointialueiden talouden arvioidaan jäävän alijäämäiseksi ensi vuonna.

–Tämänhetkinen rahoitusmalli huomioi huonosti alueiden eroja palvelutarpeissa. Rahoituksesta ja talouden tasapainottamisesta puhutaan nyt paljon. Käydään keskusteluja siitä, miten saadaan riittävät resurssit palvelujen toteuttamiseksi, hän sanoo.

Haasteista huolimatta Svahn näkee muutoksessa uudenlaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi ensi vuoden alusta. Svahn toteaa, että muutosvaiheen ei pitäisi näkyä tavallisille kansalaisille millään tavalla, jos kaikki menee hyvin.

–Esimerkiksi puhelinnumerot ja verkkosivut voivat muuttua, mutta muuten palvelut jatkuvat samantyylisinä ja samoissa tiloissa. Valtion kanssa käydään tiivistä keskustelua sopivasta rahoituksesta ja turvataan palvelujen jatkuminen, Svahn toteaa.

Strategikyselystä pohjaa organisaation toiminnalle

Elokuussa toteutettu strategiakysely keräsi 2 130 vastausta. Kysely toteutettiin kuntalaisille, yrityksille, yhdistyksille ja työntekijöille. Kuntalaiset näkivät kyselyssä tärkeiksi arvoiksi asiakaslähtöisyyden, vastuullisuuden, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Palvelujen osalta tärkeimmiksi nähtiin niiden oikea-aikaisuus, ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, palvelujen yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta ja matalan kynnyksen perustason palvelujen vahvistaminen.

Työntekijät taas pitivät tärkeänä riittävää henkilöstömitoitusta sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja laajemmin organisaatioon sekä osaamisen kehittämistä. Järjestöt puolestaan painottivat mm. sujuvia palvelupolkuja, tiedonkulun kehittämistä, palvelujen saatavuutta ja niiden laadun parantamista.

SMS