Hyvinvointialueet ovat vasta aloittamassa toimintaansa, mutta osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Lohjalla kuullaan jo ikäviä ehdotuksia. Muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta. Jo nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että HUSilla on tarve löytää jostain vajaan 100 miljoonan euron säästöt ensi vuoden budjettiin.

Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki päättivät viime heinäkuussa HUS-yhtymän ensimmäisen budjetin raameista, mutta HUSissa katsotaan, ettei tuo budjetti riitä kattamaan sen toimintaa nykyisessä mittakaavassa. Sen vuoksi nyt kartoitetaan erilaisia keinoja menojen karsimiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttaminen on yksi niistä esimerkkitoimenpiteistä, joilla säästöjä voitaisiin hakea. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. HUSin ensi vuoden rahoituksesta päättävät joulukuussa sen uudet omistajat eli Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki.

HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen painottaa, että synnytysosaston mahdollisessa lakkauttamisessa olisi kyse puhtaasti taloudellisesta toimenpiteestä. Lohjan synnytysosasto on pienin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen synnytysosastoista. Lohjalla syntyi viime vuonna noin 1 400 lasta ja tämän vuoden ennuste on 1 100–1 200 lasta. Alueen toiseksi pienimmällä synnytysosastolla Hyvinkäällä syntyy vuosittain noin 2 000 lasta.

HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen vakuuttaa, että kätilöitä ja hyvää hoitoa riittää kyllä kaikille synnyttäjille jatkossakin riippumatta siitä, mikä Lohjan sairaalan synnytysosaston kohtalo on. (Kuva: Linda Tammisto)

Mitä synnytysosaston lakkauttamisesta seuraisi?

Heinonen toteaa, että jos Lohjan synnytysosasto lakkautettaisiin, synnyttäjät jakautuisivat luultavasti melko tasaisesti alueen muille synnytysosastoille, noin kolmasosa kuhunkin.

–Hyvinkäälle, Espooseen ja Naistenklinikalle se tarkoittaisi jokaiseen noin yhtä synnytystä enemmän päivässä, Heinonen sanoo.

Hän vakuuttaa, että kätilöitä ja hyvää hoitoa riittää kyllä kaikille, vaikka pääkaupunkiseudun sairaaloissa koetaankin välillä ruuhkia.

Synnytysosaston lakkauttamisen myötä Lohjalla loppuisi myös gynekologinen päivystys sekä lasten päivystys, kuten myös vastasyntyneiden valvonta. Yhteensä säästöä syntyisi noin 4–5 miljoonaa euroa.

–Siinä on säästöjä päivystyspisteiden lakkauttamisesta ja tilakustannuksista ja niiden tukipalveluista, kuten laitoshuollosta. Kokonaissäästö selviäisi, kun tiedettäisiin paljonko henkilöstöä jäisi HUSiin, Heinonen avaa.

Synnytysosasto edellyttää sairaalalta myös hätäsektiovalmiutta ja sen myötä leikkaus- ja anestesiapäivystystä ympäri vuorokauden. Siitä Heinosella ei ole tietoa, voisiko Lohjan sairaalan muu päivystysleikkaustoiminta olla myös vaarassa, jos synnytysosasto lakkautettaisiin eikä päivystysvelvoitteita sen puolesta enää olisi.

Lohjan sairaalan synnytysosasto on tunnettu hyvästä maineestaan. Lohjalle tulee synnyttäjiä pääkaupunkiseudultakin.

Pidempi matka kotoa sairaalaan

Synnyttäjissä huolta voivat herättää mm. kasvavat välimatkat kotoa sairaalaan. Esimerkiksi hankolaisten matka Espooseen Lohjan sijaan olisi noin 40 kilometriä pidempi. Käytössä on jo toimintatapa, jossa kätilö voi lähteä ambulanssin matkaan, jos vaarana on, että lapsi syntyy kotiin tai matkalla sairaalaan. Heinonen kertoo, ettei tässä vaiheessa olla vielä niin pitkällä suunnitelmissa, että Lohjan synnytysosaston mahdollisen lakkauttamisen vuoksi olisi tarkasteltu uudelleen esimerkiksi tämän toimintatavan edelleen kehittämistä synnytysten turvallisuuden takaamiseksi.

Lohjan sairaalan synnytysosastolla on varsin hyvä maine ja sinne on tullut äitejä synnyttämään pääkaupunkiseudultakin. Heinonen vakuuttaa kuitenkin, että hyvää hoitoa on luvassa jatkossakin, vaikka synnytykset Lohjalla loppuisivatkin.

–HUS tuottaa maailman huippuluokan synnytyspalveluja. Olemme maailman huippua mm. kuolleisuus- ja komplikaatioluvuissa ja teemme paljon työtä synnyttäjien kohtaamisen ja hyvän hoidon eteen.

Heinonen muistuttaa myös, ettei hoidossa ole kovin suurta eroa riippuen siitä, tapahtuuko synnytys pienessä vai isossa sairaalassa, sillä kaikkialla synnyttäjä saa samalla tavalla oman synnytyssalin. Hän toteaa kuitenkin, että isoissa sairaaloissa apu on lähempänä silloinkin, jos komplikaatioita ilmenee ja esimerkiksi vastasyntynyt tarvitsee tehohoitoa. Synnytysten riskit arvioidaan nykyäänkin ennalta ja ns. riskisynnytykset Naistenklinikalla.

SMS

Kommentoi kirjoitusta