Tunnin juna -hanketta on valmisteltu jo vuosia ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että joulukuussa 2020 perustettu Turun Tunnin Juna Oy on päässyt vauhtiin uuden radan suunnittelussa. Hankeyhtiö vastaa Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden suunnittelusta ja rahoituksesta rakentamisvalmiuteen saakka.

–Suomessa on perustettu hankeyhtiöitä kehittämään isoja ratahankkeita, kuten Suomi-rataa. En näe kilpailuasetelmaa, vaan kaikki isot ratahankkeet ovat Suomen kannalta tärkeitä ja ne olisi hyvä pystyä tekemään peräjälkeen, sanoo Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.

–Ennen näitä hankkeita on suunnitellut Väylävirasto, mutta nyt hankeyhtiötä kokeillaan ensimmäistä kertaa, lisää projektijohtaja Annika Salokangas.

–Sekä Vihti että Lohja ovat mukana hankeyhtiössä. Hankeyhtiön kautta ne tahot, joita asia koskee, pystyvät osallistumaan tiiviimmin suunnitteluun, sanoo Ottavainen.

Yhtenäinen työssäkäyntialue

Tunnin junan merkitystä on perusteltu monilla syillä. Se loisi Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen helpottamalla liikkumista paikkakunnalta toiselle. Tunnin juna olisi myös osa Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa. Sillä haluttaisiinkin parantaa sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä että lisätä elinkeinoelämän vetovoimaa.

–Nopea ratayhteys kulkee pitkälti sellaisten alueiden läpi, missä ei tällä hetkellä ole rataa. Liikennöinti nopeutuu ja paikasta A paikkaan B, toteaa Ottavainen.

Espoo–Salo välille tehdään kokonaan uusi kaksiraiteinen rata. Muualla yhden raiteen viereen lisätään toinen. Ratageometria mahdollistaa junan nopeudeksi 300 km/h. Henkilöliikenteen nopeus olisi kuitenkin 250 km/h.

Salokangas toteaa, että koska uusi rataosuus kulkee arvokkaan luonto- ja perinneympäristön läpi, tulee ympäristövaikutuksiin kiinnittää tarkasti huomiota. Ympäristövaikutusten arviointia on tehty jo aiemmissa vaiheissa rataa suunniteltaessa, mutta se jatkuu edelleen.

–Ympäristövaikutustenarviointi on vielä kesken. Siitä pitäisi tulla päätelmä joulukuussa, Salokangas toteaa.

Sekä Lohjan Lempolaan että Vihdin Nummelaan on tulossa asema, mutta se on edelleen auki, kummassa nopea Tunnin juna tulee pysähtymään.

Asemat sekä Lohjalle että Vihtiin

Suunnitelmista löytyvät uudet asemavaraukset ohjaavat kuntien kaavoitusta ja vaikuttavat niin asuinalueiden kuin yritystoiminkin kehittämiseen. Sekä Lohjan Lempolaan että Vihdin Nummelaan on tulossa asema, mutta se on edelleen auki, kummassa nopea Tunnin juna tulee pysähtymään. Kaukoliikenteen yhteydestä halutaan nopea, ja jokainen pysähdys luonnollisesti hidastaa matkantekoa. Lähijunaliikennettä on kuitenkin suunnitteilla molemmille asemille.

–Emme pysty suunnitteluvaiheessa sanomaan, miten operaattori tulee toimimaan, mutta kaukoliikenteen pysähtymismahdollisuus suunnitellaan molempiin paikkoihin, Salokangas kertoo.

Asemavaraus löytyy myös Vihdin Huhmarista.

Tunnin junan myötä rantaradan merkitys pienenisi. Ottavainen kertoo, että Rantaradan osalta ei ole teknisesti mahdollista päästä esimerkiksi samoihin nopeuksiin kuin uudella radalla, mutta sitäkin voitaisiin kehittää lähiliikennettä ajatellen.

Salolaisia puolestaan huolettaa etenkin joidenkin kotien ja vapaa-ajan asuntojen jääminen ratalinjauksen alle. Tilanteeseen ei ole luvassa myönteistä muutosta.

–Me emme pysty vaikuttamaan siihen, mistä linjaus menee. Olemme saaneet pohjatyön ja teemme sen päälle, Ottavainen toteaa.

Kohti radan rakentamista

Yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa tehdään tällä hetkellä samaan aikaan, mutta yleissuunnitelma tulee hyväksyä ensin. Espoo-Salo oikoradan osalta yleissuunnitelma siirtyy hallinnolliseen käsittelyyn 2022 aikana ja tavoitteena on, että suunnitelmat ovat teknisin osin valmiina syyskuussa 2023. Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelmat viedään Traficomiin hyväksyttäviksi. Hyväksymisen jälkeen päästään tekemään investointipäätös ja rakentamissuunnitelma ja edelleen rakentamaan rata.

Raideyhteyden suunnittelun hinnaksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa. EU-tukea on luvassa 50 % kustannuksista (enintään 37,5 milj. euroa).

Ratahankkeesta tullaan järjestämään ensi vuonna avoimia infotilaisuuksia asukkaille ja maanomistajille.

–Aiomme keskustella maanomistajien ja asukkaiden kanssa ja järjestää heille työpajoja. Katsomme, miten voimme huomioida heidän toiveitaan, Salokangas sanoo.

SMS