Tiia on tullut Nuorisotyöpaja Tuumaan TE-toimiston kautta reilu puoli vuotta sitten. Hän työskentelee Tuuman uusioverstaalla. Siellä tuunataan vanhasta uutta. Mieluisimpana tuunattuna tuotteena Tiia muistaa ison kattolampun, jonka ympärillä oli pyöreitä pleksin palasia. Lamppu korjattiin ja plekseihin liimattiin kauniita kuviollisia papereita. Pyyntönä oli tehdä tyttömäinen lamppu, hempeillä väreillä. Tiia oli tyytyväinen lampun ulkonäköön.

–Yllättävän hieno! hän totesi.

Tiian tuunaama lamppu.

Tiia on ollut aikaisemmin työkokeilussa Keuruulla kehitysvammaisten toimintakeskuksessa. Hän toimi silloin kehitysvammaisten apuohjaajana pienryhmässä. Siellä askarreltiin, pelattiin pelejä ja perjantaisin käytiin kaupungilla esimerkiksi kahvilassa. Hän sai työstään hyvää palautetta ja lähdön jälkeen jäi haikea fiilis. Tämän innoittamana Tiia ja erityisnuorisotyöntekijä Tiina Heikkilä miettivät, millä tavoin unelmaa pääsisi lähemmäksi ja miten pääsisi harjoittelemaan kehitysvammaisten kanssa työskentelyä. Vapaaehtoistyö kuulosti hyvältä vaihtoehdolta pajatyön ohella. Tiia ideoi levyraatia ja teki äänestyslaput, joilla osallistujat ilmaisevat mielipiteensä musiikista. Musiikki on työvälineenä sellainen, jolla on helppo saada ihmisille hyvä fiilis ja joka sopii hyvin monille. Levyraatiin on kaikkien mahdollista osallistua, vaikka ei pystyisi tuottamaan ääntä, koska lapuilla voi näyttää, mitä mieltä on musiikista. Jos ei tykkää, voi näyttää ”soitapa parempaa musiikkia!”. Tiia toivoo, että pystyisi tarjoamaan mielekästä tekemistä, hyvää mieltä ja piristystä päivään, eikä haittaa ole siitäkään, jos joku laulu jää päähän soimaan.

–Kun näet, että jollekulle tulee hyvä fiilis, tuleeitselle olo, että nyt olen onnistunut. Homman palkitsevuus on just siinä, kun näet, että joku tykkää ja vaikka alkaa heiluttaa jalkaa musiikin tahdissa.

Viime kerralla Tiia oli saanut hyvää palautetta ja asiakkaat pitivät kovasti levyraadista. Pikku G:n Me ollaan nuoriso -kappale oli monen suosikki. Tiia odottaa mielenkiinnolla seuraavaa kertaa eri kokoonpanolla.

Tiia toivoo saavansa tästä toiminnasta lisää kokemusta kehitysvammatyöstä, näkevänsä arkea ja saavansa olla mukana järjestämässä ohjelmaa. Hän pitää hyvin paljon työstä ja tuntee saavansa kohtaamisista paljon myös itse. Tiia kokee kehitysvammaisten kanssa työskentelyn luontevana ja toivoo, että pääsisi kouluttautumaan alalle. Kehitysvammaohjaajan työ olisi unelmatyötä ja nimenomaan juuri toimintakeskuksessa, mutta miksei muuallakin.




Tiia asuu Lohjalla Vappulassa avopuolison kanssa ja perheeseen kuuluu sekarotuinen koira nimeltä Roxy. Tiia on alun perin Keuruulta ja muuttanut Lohjalle muutama vuosi sitten.

Tulevaisuudelta Tiia toivoo seesteistä arkea puolison kanssa. Hän haluaisi valmistua lähihoitajaksi ja saada työpaikan, jossa viihtyisi ja jossa olisi mukava työyhteisö. Se on Tiian mielestä kaikkein tärkeintä. Myös toisen koiran hankkiminen on joidenkin vuosien päästä myös ajankohtaista. Rotu on jo mietitty, se olisi staffi. Tiia mainitsee, että nimenomaan staffilla on ihana hymy. Matkustaminen on myös toivelistalla, kohteina voisivat olla Italia, Saksa tai Tanska ja siellä nimenomaan Kööpenhamina.

Tiia haluaa kiittää Etevan toimintakeskusta ja Ojalan perhekotia mahdollisuudesta päästä tutustumaan kehitysvammatyöhön ja Nuorisotyöpaja Tuumaa kaikesta tuesta.

–Ilman Tuumaa tämäkään ei olisi ollut mahdollista! Tiia sanoo lopuksi.

Karoliina Louhenkilpi

Tiia kokee kehitysvammaisten kanssa työskentelyn luontevana ja toivoo, että pääsisi kouluttautumaan alalle.