Työnohjausta on perinteisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysaloilla, mutta sillä olisi annettavaa monille muillekin aloille. Uudenmaan työnohjaus- ja terapiapalvelut Oy:n Anita Tuomola, Eila Sarin ja Marja Koski näkevät, että työnohjauksesta olisi hyötyä esimerkiksi monille yrityksille.

–Samat haasteet ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat koskevat hyvin monia aloja, toteaa Tuomola.

Nykypäivän työmaailmassa on monia tekijöitä, jotka kuormittavat työntekijää. Tätä kuormitusta voitaisiin vähentää työnohjauksella.

–Suomi on organisaatiomuutosten luvattu maa. Niillä halutaan tehostaa työtä, mutta jos seuraava muutos tulee ennen kuin entiseenkään on ehditty sopeutua, ollaan jatkuvan muutoksen alla, mikä luo epävarmuutta. Pitäisi olla aikaa sopeutua muutoksiin. Työelämä vaatii nykyään jatkuvaa uuden oppimista, mikä kuormittaa työntekijöitä. Myös pätkätyöt kuormittavat, kun koskaan ei ole varmuutta tulevasta, eikä tehtäviinsä ehdi kunnolla edes perehtyä ennen kuin työ jo loppuu. Nykyään työelämä on myös yksilökeskeistä, jolloin jokainen hoitaa omaa tehtäväänsä, eikä työyhteisö huolehdi yksilöistä enää niin kuin ennen. Nämä asiat haastavat yksilöitä pitämään huolta itsestään ja jaksamisestaan, sanoo Tuomola.

Paikka ja aika työstä keskustelulle

Työnohjaus on työnantajan maksamaa aikaa, jolloin käsitellään työhön liittyviä asioita. Tuona aikana mm. hahmotetaan omaa osaamista, kehitetään ammattitaitoa ja edesautetaan työssä jaksamista. Työnohjaukseen voi hakeutua myös itsenäisesti. Tarjolla on sekä yksilö- että ryhmätyönohjausta.

–Työnohjaus ei ole kokous, jossa tehdään muistiinpanoja, vaan tilannesidonnainen hetki, jossa puidaan työtä tai työpaikan tilannetta. Koulutetut ohjaajat antavat keinoja asioiden käsittelyyn ja tuottavat näkökulmia siitä, mistä juuri puhuttiin ja toisaalta myös siitä, mistä ei puhuttu. Työnohjaus ei ole terapiaa, mutta sen voi kokea terapeuttisena, Sarin avaa.

Asioiden jakamisella on suuri merkitys.

–Yksi oleellinen asia työssä jaksamisessa on se, että on mahdollisuus puhua työstään ja purkaa henkistä kuormaa. Silloin ei jää yksin ongelmien syövereihin, sanoo Sarin.

Tuomola toteaa, että ennen esimiehen kanssa pystyi enemmän purkamaan huoliaan, mutta nykyään hänellä on paljon omiakin asioita mietittävänä. He muistuttavatkin, että työnohjaus tekee hyvää myös esimiehille.

–Työnohjaus on esimiehille todella tärkeää, koska he ovat yksin eivätkä voi avautua asioista alaisilleen, Tuomola sanoo.

–Esimiehet ja työyhteisöt alalla kuin alalla kaipaavat paikkaa puhua asioista, Koski tiivistää.

–Usein puhutaan huonoista johtajista, mutta pitäisi puhua myös työyhteisötaidoista ja siitä, miten yhteisö voi tukea johtamista, lisää Tuomola.

Työnohjaajat Marja Koski (vas), Eila Sarin ja Anita Tuomola toteavat, että nykypäivän työmaailmassa on monia tekijöitä, joiden aiheuttamaa kuormitusta työnohjauksella voitaisiin vähentää.

Vuorovaikutukseen apua toisten tuntemisesta

Koski sanoo, että työnohjausta tulisi hyödyntää jo ennen kuin työpaikoilla syntyy ongelmatilanteita, jotta niitä ei pääsisi muodostumaan ja työssä jaksaminen säilyisi hyvänä.

–Pidämme työyhteisövalmennuksia, joissa asioihin pyritään vaikuttamaan ennen kuin konflikti on syntynyt tai työpaikalla ilmenee kiusaamista. Valmennuksessa mietitään keinoja, joilla tilanteesta pääsee eteenpäin, Tuomola kertoo.

Monen haasteellisen tilanteen ratkomisessa auttaa huomion kiinnittäminen työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin. Usein ongelmia voi muodostua aivan inhimillisissäkin arjen tilanteista, kun ne pääsevät kasvamaan.

–Työnohjauksessa opitaan taitoja toimia yhdessä ja tulla tiimiksi. Eri ihmiset viestivät eri tavalla riippuen mm. siitä, millainen temperamentti ihmisellä on. Työ sujuu paremmin, kun oppii tuntemaan toisen ja hänen tapansa viestiä. On rikkaus, että yhteisöstä löytyy erilaisia jäseniä, Sarin sanoo.

Työohjauksessa voidaan myös käydä läpi työpaikan prosesseja ja varmistaa, että kaikki yhteisön jäsenet ymmärtävät ne samalla tavalla. Työnohjauksessa opetellaan myös ottamaan mieltä vaivaavat asiat esille työyhteisössä, jotta niitä ei vain piiloteta oman pään sisälle pahaa mieltä keräämään.

Kissa pöydälle

Joskus asiat ehtivät kuitenkin kulminoitua ja työnohjauksessa käsitellään tilanteita, joissa työilmapiiri ja työntekijöiden välit voivat olla hyvinkin tulehtuneet. Silloin työnohjaajan on työyhteisön ulkopuolisena henkilönä helpompi nostaa kissa pöydälle.

–Työnohjauksessa ongelmasta tehdään asia, koska asioita voidaan käsitellä. Tunnereaktiota on paljon vaikeampi käsitellä. Opettelemme katsomaan asioita kauempaa niin, ettei toisia loukata. Emme lähde moralisoimaan ketään, vaan katsomme asioita inhimillisesti ja reilusti, Sarin avaa.

Työyhteisössä kyllä tiedetään yleensä, mistä hiertää. Koski toteaa, että usein työyhteisöllä on itsellään myös olemassa ratkaisun avaimet, mutta työnohjaaja tarjoaa välineitä ratkaisua kohti pääsemiseksi.

–Jokainen on oman työnsä asiantuntija, mutta meiltä löytyy välineitä asioiden käsittelyyn, sanoo Sarin.

–Annamme arvon ihmisen omille voimavaroille ja katsomme, miten päästään eteenpäin, lisää Tuomola.

Parempaa mieltä ja säästöä sairaspoissaoloista

He muistuttavat, että vaikka työnohjauksen tarjoaminen aiheuttaa kuluja työnantajalle, tuo se toisaalta myös säästöjä. Työnohjaus vähentää sairaspoissaoloja, kun työpaikalla viihdytään, eikä jäädä pois pienimmästäkin vaivasta. Yleisesti ottaen töissä jaksaminen paranee ja huumorikin kukkii paremmin.

–Sairaspoissaoloista tulee yritykselle iso lasku etenkin, jos pitää hankkia sijainen. Työohjaus onkin paljon halvempaa kuin suuri määrä sairaspoissaoloja, Tuomola vertaa.

–Hyvä työvoima on kullanarvoinen asia. Työnohjauksella sen pysyvyyttä voi edistää, Sarin toteaa.

On toki paljon työyhteisöstä ja sen jäsenistä itsestään kiinni, miten he työohjaukseen sitoutuvat ja miten millaisia tuloksia työnohjauksella sitä kautta saavutetaan, mutta monien kokemuksen ovat myönteisiä.

–Minulla on vahva kokemus siitä, että tuloksia syntyy ja työssä viihtyminen paranee. Jälkeenpäin moni sanoo, että työnohjaus oli todella hyvä juttu ja ilmapiiri on parantunut selvästi, Tuomola kertoo.

SMS