Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 16.12. pakolaisten vastaanottoa Lohjalle ja päätti kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti, että Lohjan kaupunki sitoutuu vastaanottamaan kymmenen pakolaista joka toinen vuosi vuodesta 2021 alkaen. Aihe jakoi kuitenkin vahvasti mielipiteitä ja poiki kaksi vastaesitystäkin.
Varavaltuutettu Hilkka Hyrkkö (sit.) esitti Teija Ristaniemen, Birgit Aittakummun, Lotta Paakkunaisen ja Laura Skaffarin kannattamana, että Lohjan kaupunki sitoutuu vastaanottamaan 20 pakolaista vuosittain 2021 alkaen. Tuohon määrään sisältyisivät myös alaikäiset ilman huoltajaa olevat, kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat, perheryhmäkotiin sijoitettavat asiakkaat. Perussuomalaisten valtuutettu Jorma Lausteela puolestaan esitti valtuutettu Juhana Salmenpohjan kannattamana, että Lohjan kaupunki ei vastaanota yhtään pakolaista.
Vihreiden valtuutettu Laura Skaffari totesi, että päätös koskee kiintiöpakolaisia, joten heidän avuntarpeensa ja edellytyksensä kotoutua Suomeen on tutkittu. He eivät myöskään saa uhata yleistä turvallisuutta ja järjestystä Suomessa. Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä.
–Onko lohjalaisilla moraalinen velvollisuus auttaa vainottuja ja haavoittuvassa tilanteessa olevia ihmisiä vai onko oikea tapa jättää heidät leireille tai sälyttää vastuu muiden kuntien harteille? Skaffari kysyi.
–Kiintiöpakolaiset ja heidän tilanteensa pitäisi pitää erillään maahanmuuttokeskustelusta ja maahanmuuttokriittisestä keskustelusta, koska YK:n pakolaisjärjestö on meidän puolestamme arvioinut heidän tarpeensa ja Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan 1 050 kiintiöpakolaista vuodessa, sanoi puolestaan Hyrkkö.
He muistuttivat, ettei kyse ole rahasta, sillä kiintiöpakolaisista muodostuvat kustannukset maksavat valtio ja EU. Perussuomalaisten valtuutettu Kari Turunen puolestaan totesi, että valtion maksamat korvaukset tulevat verorahoista ja varat kannattaisi ennemmin kohdistaa tulijoiden lähtömaan tilanteen parantamiseen.
Skaffari sanoi, että jos kotoutuminen sujuu hyvin, kiintiöpakolaisista saadaan Lohjalle uusia kuntalaisia, jotka kouluttautuvat ja käyvät töissä. Turunen puolestaan totesi, ettei pakolaisten integroituminen yhteiskuntaamme ole tilastojen valossa sujunut kovin hyvin, koska 150:stä Lohjalla asuvasta pakolaisesta 94 on työikäisiä, mutta vain seitsemän heistä on työllistynyt. Työikäisistä 47 on työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Skaffari ja Hyrkkö muistuttivat, että on myös lohjalaisista itsestään kiinni, kuinka hyvin tulijat kotoutuvat.
–Ovatko lohjalaiset tarjonneet yhteisön, johon tulijat voivat liittyä? Ovatko työnantajat tarjonneet heille ennakkoluulottomasti töitä? Skaffari kysyi.
–Tuntemieni pakolaisten ensimmäinen toive on saada työ. Se on myös vaikein osa kotoutumista. Me lohjalaiset olemmekin enemmän vastuussa heidän työnsaannistaan kuin he itse. On valitettava tosiasia, että työnhakijoita karsitaan jo nimen perusteella, Hyrkkö totesi.
Hän muistutti myös, että yksi kotoutumisohjelman osa koskee kantaväestölle annettavaa tietoa.
–Kantaväestölle pitäisi antaa tietoa pakolaisista ja luoda mahdollisuuksia kohtaamiselle ja siteiden syntymiselle.
Valtuutetut muistuttivat myös, että Lohjalla on tällä hetkellä toimiva kotouttamisohjelma ja maahanmuuttotiimi, jonka osaaminen tulisi myös ylläpitää.
Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain kaupunginhallituksen pohjaesitys ja Hyrkön vastaesityksen. Kaupunginhallituksen pohjaesitystä voitti äänin 31–20. Seuraavassa äänestyksessä olivat vastakkain edellisen äänestyksen voittanut kaupunginhallituksen pohjaesitys ja Lausteelan vastaesitys. Kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti äänin 43–8, joten Lohjan kaupunki sitoutuu vastaanottamaan kymmenen pakolaista joka toinen vuosi vuodesta 2021 alkaen.
Talousarvio ja -suunnitelma hyväksyttiin
Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2022 ja 2023. Valtuutetut muistuttivat puheenvuoroissaan, että vaikka valtion koronatuet auttavat kuluvan vuoden tuloksen osalta ja tekevät siitä parhaan pitkään aikaan Lohjan historiassa, talouden vaikeudet ovat edessä taas ensi vuonna.
–Investointien suhteen pitää olla erityisen tarkkana. Nyt meillä on ollut tapana, että edellisen vuoden investointien määrärahoja päätetään jälkikäteen käyttää seuraavan vuoden hankkeiden loppuun viemiseen, huomautti kokoomuksen valtuutettu Pekka Luoma.
SMS
