Virkkalan VPK:ssa juhlitaan tänä vuonna 100-vuotissyntymäpäiviä. Kyseessä on Lohjan alueen vanhin sopimuspalokunta. Sataan vuoteen mahtuu paljon. Alkunsa Virkkalan VPK sai kesällä 1921, kun joukko paikkakuntalaisia kokoontui pohtimaan palokunnan perustamista. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajalla Peter Forsströmillä oli asiassa merkittävä roolinsa, niin kuin monessa muussakin kehitysaskelessa Virkkalassa. Hän kutsui kokouksen koolle, ja palokunta päätettiin perustaa.

Aluksi palokalustona toimi hevoskärryissä vedettävä ruisku. 1930-luvulla ruiskua alettiin kuljettaa palopaikoille autolla. Vuosien varrella ostettiin uusia ruiskuja ja vuonna 1952 vanha kuorma-auto, joka varusteltiin paloautoksi. Virkkalan palotalo valmistui syksyllä 1954. Paloautoja on päivitetty moneen otteeseen aina nykypäivään saakka. Vuodesta 2004 lähtien Virkkalan VPK:lla on ollut palokuntasopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Harjoituksia on viikoittain niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Nuoret voivat jatkaa hälytysosastoon ja päästä mukaan todellisille hälytystehtäville.

Palokunnasta löytyy tekemistä kaikenikäisille

Virkkalan VPK:ssa toimii viisi eri osastoa: varhaisnuoriso-, nuoriso-, nais-, hälytys- ja tukiosasto. Varhaisnuoriso koostuu 7–10-vuotiaista ja nuoriso 10–16-vuotiaista. Hälytysosastossa on aikuisia, jotka lähtevät oikeille hälytystehtäville sekä 17-vuotiaita harjoittelijoita. Tukiosasto puolestaan koostuu veteraaniharrastajista.

Virkkalan VPK:n päällikkö Jouni Hietanen kertoo, että palokuntatoiminta on harrastuksena kohtuu suosittua niin lasten kuin nuortenkin keskuudessa. Tavoitteena on, että moni heistä jatkaisi toimintaa myös aikuisena ja siirtyisi hälytysosastoon.

–Kohtuullisen hyvin he jatkavatkin, mutta aina tarvittaisiin vähän enemmänkin porukkaa. 18–19-vuotiaana on kriittinen vaihe, kun moni muukin asia alkaa kiinnostaa ja aletaan esimerkiksi juosta tyttöjen perässä, Hietanen naurahtaa.

Hän on itsekin aloittanut palokuntaharrastuksen 9-vuotiaana, joten palokunnassa on tullut vietettyä jo parikymmentä vuotta.

–Jatkoin, koska tämä on mielenkiintoinen harrastus. Olen ollut täällä jo niin kauan, että ei sitä osaa enää poiskaan lähteä.

Lasten kanssa palokuntaharrastus aloitetaan perusasioista, joita opitaan leikin kautta. Vähitellen mukaan tulee alkusammutusta ja vähän vaativampiakin tehtäviä, kun ikää alkaa karttua.

–Hälytysosastossa harjoittelu on sitten jo totisempaa, Hietanen sanoo.

Palokunta on harrastuksena mielenkiintoinen, mutta syvempikin ajatus löytyy monen mielestä.

–Kaikki haluavat varmasti olla hyödyksi yhteiskunnalle ja auttaa toisia ihmisiä. Kyllä tämä on vähän enemmänkin kuin harrastus, Hietanen sanoo.

Välillä pelastetaan aivan konkreettisesti ihmishenkiä. Hietanen kertoo, että kerran esimerkiksi palavan kerrostalon porrashuoneesta haettiin turvaan sinne tuupertunut ihminen.

Palokuntatoimintaa on helppo alkaa harrastaa, sillä riittää kun ilmoittaa, milloin haluaa tulla ensimmäisiin harjoituksiin.

Hälytystehtävälle

Kun hälytys tulee, sopimuspalokuntalaiset lähtevät tehtävälle kotoaan, koska päivystä ei ole kuin joinain kesäviikonloppuina. Hälytykset ovat samoja, jotka välittyvät ammattipalokunnallekin. Sopimuspalokunnat hoitavatkin kaikenlaisia hälytystehtäviä. Virkkalan VPK ei tee vesipelastustehtäviä, koska heillä ei ole sukeltajia, mutta muita vesillä liikkumiseen liittyviä tehtäviä kyllä. Myöskään ensivastetehtäviä ei hoideta, koska Tynninharjulta löytyy ensivaste ja ambulanssit niin läheltä. Sen sijaan esimerkiksi Pusulassa ja Karjalohjalla myös ensivaste kuuluu sopimuspalokunnan tehtäviin.

Hietanen kertoo, että sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluvilla on periaatteessa samat peruskoulutusvaatimukset kuin ammattipalomiehilläkin. He lähtevät tehtävälle minuutissa, mutta sopimuspalokunnilla on hieman enemmän aikaa. Virkkalan VPK:sta säiliöauton tulee lähteä kahdeksan minuutin kuluessa. Keskimäärin lähtö tapahtuu kuudessa minuutissa. Sammutusauton taas on päästävä matkaan 12 minuutissa, mutta keskimäärin lähdetään kahdeksassa minuutissa. Ripeä tehtävälle lähtö onnistuu, sillä suurin osa hälytysosaston väestä asuu parin kilometrin säteellä paloasemasta.

Virkkalan VPK:lle tulee vuodessa yhteensä noin 70 hälytystä. Yleisimpiä ovat mm. rakennuspalot, liikenneonnettomuudet, vahingontorjuntatehtävät ja automaattiset palohälytykset. Hälytysosastossa on tällä hetkellä 24 henkeä, joista noin puolet osallistuu hälytyksille aktiivisesti.

–Sammutusautoon tarvitaan neljä ihmistä ja säiliöautoon yksi. Lomat ja päiväaika tuottavat välillä haasteita, mutta vain kerran tänä vuonna emme ole saaneet sammutusautoa lähtemään, Hietanen kertoo.

Entä, mikä ammattipalokuntien rinnalla toimivien sopimuspalokuntien merkitys on?

–Suomen mittakaavassa sopimuspalokunnat hoitavat 90% maan pinta-alasta. Suomessa melkein joka kylästä löytyy sopimuspalokunta. Länsi-Uudenmaan alueella niitä on 44. Vakinaisia palokuntia taas löytyy Espoosta viisi ja yhdet Lohjalta, Vihdistä, Karkkilasta, Kirkkonummelta, Karjaalta, Tammisaaresta ja Hangosta, Hietanen kertoo.

Hän uskoo, ettei suurempia muutoksia ole jatkossa edessä, sillä maa on jaettu riskialueisiin sen mukaan, kuinka nopeasti mikäkin alue tulee tavoittaa ja sopimuspalokuntien avulla tuo velvoite on kustannustehokkaampaa täyttää kuin lisäämällä ammattipalokuntia.

Virkkalan VPK:n päällikkö Jouni Hietanen avasi sopimuspalokuntatoimintaa. Sopimuspalokuntien merkityksestä hän totesi sen, että Suomen mittakaavassa ne hoitavat 90% maan pinta-alasta.

Mukaan palokuntaan?

Moni aloittaa palokuntaharrastuksen lapsena, mutta mukaan voi tulla aikuisenakin. Peruskoulutus kestää noin vuoden, jos aiempaa palokuntataustaa ei vielä löydy. Sen jälkeen pääsee mukaan hälytystehtäville. Jos toiminta kiinnostaa, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä palokuntaan. Hietanen muistuttaa, ettei kunnonkaan puolesta tarvitse arastella.

–Savusukeltajille meillä on samat vaatimukset kuin vakinaisissa palokunnissakin, mutta ei silti tarvitse olla teräsmies, normi ihminen riittää. Mielellämme otamme lisää porukkaa. Meillä on tavallaan sukupolvenvaihdos juuri menossa, kun vanhoja jää pois ja nuoria tulee tilalle, mutta siitä väliltä puuttuu väkeä, Hietanen kertoo.

Myös lapset ja nuoret ovat enemmän kuin tervetulleita kokeilemaan uutta harrastusta. Varhaisnuorison harjoitukset pidetään tiistaisin klo 18.00 ja nuorison torstaisin klo 17.30. Riittää, kun ilmoittaa etukäteen, että on tulossa mukaan harjoituksiin.

SMS

Kommentoi kirjoitusta