Yritykset toivovat uusien kuntapoliitikkojen panostavan kunnissa ja kaupungeissa erityisesti osaavan työvoiman saatavuuteen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämiseen. Valtiolta yritykset puolestaan toivovat työn verotuksen keventämistä sekä paikallisen sopimisen vapauttamista.
Yrityksillä on suuri huoli osaavan työvoiman saatavuudesta, kun ne ponnistavat kasvuun pandemian jälkeen. Kauppakamarien koronakyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia mainitsi työvoiman saatavuuden merkittävimmäksi toimintaympäristöä parantavaksi tekijäksi.
–Yritysten toimintaympäristö on ollut merkittävässä muutoksessa koko koronapandemian ajan. Elämä on normalisoitumassa, mutta muutokset yritysten toimintaympäristössä jatkuvat. Tuoreiden kuntapäättäjien ja valtion pitäisi kuunnella herkällä korvalla yritysten tarpeita, sillä yritykset vetävät talouden kasvuun ja sitä myötä luovat hyvinvointia, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Työvoiman saatavuuden ja yleisen yritysmyönteisyyden lisäksi yritykset kokevat kaavoituksen ja luvituksen nopeuttamisen ja helpottamisen olevan avainasemassa uuteen kasvuun kiinni pääsemiseksi.
–Keväällä tekemämme kyselyn perusteella kaavoituksen ja lupaprosessien hitauden takia kunnissa seisoo jopa yli viiden miljoonan investoinnit. Tähän Suomella ei ole varaa, Romakkaniemi sanoo.
Kyselyyn vastasi noin 1 800 kauppakamarien jäsenyritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomen. Vastanneista seitsemän prosenttia oli yksinyrittäjiä, loput olivat työnantajayrityksiä.
Valtiolta toivotaan työn verotuksen keventämistä
Valtiolta yritykset toivovat ennen kaikkea työn verotuksen keventämistä. Näin vastasi yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä. Lähes 45 prosenttia yrityksistä katsoi, että paikallisen sopimisen vapauttaminen parantaisi yritysten toimintaympäristöä.
Tilanne yrityksissä parantunut – 60 prosenttia odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan tai kasvavan
Kaiken kaikkiaan tilanne monilla toimialueilla on parantunut selvästi pandemian pahimmista ajoista. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosenttia odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan tai kasvavan seuraavan kahden kuukauden aikana. Huhtikuussa näin uskoi 51 prosenttia yritysvastaajista. Länsi-Uudellamaalla tilanne nähdään edelleen jopa muuta maata positiivisempana. –Koko pandemian aikana on alueemme näkymä ollut hieman positiivisempi kuin muualla, toteaa Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Eero Hettula.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan monet eri indikaattorit osoittavat positiiviseen päin. Vain majoitus- ja ravintola-alalla eletään edelleen tukalassa tilanteessa eikä lähitulevaisuudenkaan odotukset ole yhtä toiveikkaita kuin muilla aloilla.
–Hangossa tilanne on tällä hetkellä päinvastainen, ennen näkemätön buumi on käsillä ja myös Lohjalla asuntomessujen odotetaan vaikuttavan erittäin positiivisesti, kertoo Hettula.
–Jo pelkästään globaalin talouden vedosta johtuva kasvu tulee olemaan niin voimakasta seuraavan parin vuoden aikana, että sitä on vaikea mokata edes kehnolla politiikalla, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan tässä vaiheessa olisi oleellista pohtia, mitä sitten tehdään, kun globaalin talouden veto loppuu.
–Nyt on tärkeää pitää huolta siitä, etteivät hyvät ajat tuhoa suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä. Suomen ongelma on se, että kustannuskilpailukyvyn kerran murentuessa, sitä on muita maita vaikeampi korjata johtuen sekä poliittisista rajoitteista että työmarkkinoiden jäykkyyksistä.
Kauppakamarien kysely tehtiin 16.6.2021. Kyselyyn vastasi 1 778 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu vuonna 2020 16.3.–17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6, 23.6, 2.9, 8.10, 1.12 ja vuonna 2021 2.2, 16.3 ja 27.4.