Pelastusarmeijaa on kuvattu linnuksi, jolla on kaksi siipeä. Ilman näitä kahta siipeä – hengellistä ja sosiaalista työtä – lintu ei lentäisi ja tavoittelisi taivasta. Pelastusarmeijan avustustoiminnan kautta kymmenet tuhannet kotitaloudet saavat tukea vuosittain. Avustustoiminta virtaa kolmea kanavaa pitkin: Helsingissä auttaa sosiaalipalvelukeskus Soppa, osastot vastaavat avustustyöstä omilla paikkakunnillaan ja muualle Suomeen apu välitetään Pelastusarmeijan päämajan kautta.

Esimerkiksi vuonna 2020 tukea sai yli 84 000 kotitaloutta taloudellisen tuen, ruoka-avustusten ja leipäjakelun muodossa. Noin 75 % kaikesta avusta jaettiin Helsingin sosiaalipalvelukeskus Sopan kautta.

Pelastusarmeijalla on paikallisseurakuntia eli osastoja tällä hetkellä 20 paikkakunnalla. Osastoissa avustettiin vuonna 2020 eri tavoin noin 13 000 kotitaloutta. Jos avustettava asuu paikkakunnalla, jossa ei ole osastoa, silloin apua on mahdollista saada Pelastusarmeijan päämajan kautta. Vuonna 2020 taloudellista apua sai tätä kautta noin 2 500 henkilöä yli tuhannessa kotitaloudessa.

Yhteydenottoja otetaan vastaan puhelimitse tai sähköpostitse. Pelastusarmeijan kotisivuilta löytyy suorat puhelinnumerot niin valtakunnalliseen avustustoimintaan kuin osastoihinkin.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen on kiitollinen tästä työstä, mutta näkee myös kehityskohtia.

–Tavoite on auttaa asiakkaita yhä kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin. Ruoka-avun lisäksi voisimme tarjota myös yksiköllistä palveluohjausta, ohjattua vertaistoimintaa ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat kasvattaneet avuntarvitsijoiden määrää. Pienikin apu voi tuoda hengähdyshetken raskaaseen arkeen. Kyse onkin myös toivon tuomisesta konkreettisen avun lisäksi.

–Voimme laajentaa asiakkaan omaa näkökulmaa elämäänsä ja hiukan tsempata häntä. Moni meidän asiakkaamme on päässyt elämässä eteenpäin, esimerkiksi opiskelemaan tai töihin. Se lämmittää sydäntäni, kertoo Sopan johtajaKirsi Huldén.

–Suomessa on hyvä sosiaaliturva, mutta ihmisillä on kuluja, joita siinä ei oteta huomioon. Yhteiskunnan tuki ei aina riitä, ja on myös väliinputoajia, jotka jäävät tukien ulkopuolelle. Lisäksi itsekin olen huomannut ruoan hinnan nousun – kun ihmisillä on pienet tulot, niin tämä heijastuu tilanteeseen kahta kauheammin. Pienistä lisämenoista muodostuu yhdessä suuri kulu, toteaa puolestaan Heidi Vuorenoja Pelastusarmeijan päämajasta.

Avuntarvitsijoissa on niin lapsiperheitä, eläkeläisiä, pienituloisia kuin yksinäisiäkin.

–Elämän koko kirjo. Avun tarpeen kestossa on myös suuria eroja. Jotkut tarvitset tukea vain kerran, mutta toisille se on jatkuvaa, jo vuosia kestänyttä. Useimmiten ihmiset ovat kohdanneet jonkin katastrofin elämässään, kuten sairauden, työkyvyttömyyden tai töiden loppumisen, Vuorenoja sanoo.

Lähde: Pelastusarmeija, Toni Kaarttinen