Lohjalla laaditaan parhaillaan järviohjelmaa, johon on tarkoitus kirjata suuntaviivat Lohjan järvien ja rantojen kehittämiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Järviohjelmaa työstää virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvat ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kaj Sundqvist.

–Järviohjelma on perustettu, jotta Lohjan järvien kehittäminen saadaan yhteisten kansien väliin. Tähän asti kehitystoiminta on ollut hajanaista, kun eri toimijoita on ollut monta. Nyt haetaan järkevää kehityssuuntaa ja yritetään huolehtia siitä, että asiat menevät toteutukseen asti eivätkä jää puolitiehen, Sundqvist sanoo.

Lohjanjärvi sekä alueen muut järvet nähdään vetovoimatekijänä. Kaikille ne eivät silti ole ollenkaan tuttuja etenkään Lohjan ulkopuolella.

–Lohjanjärvi on monella vieras, vaikka se on ihan tuossa vieressä. Järvien näkyvyyden lisääminen on tärkeä asia. Niiden tulisi näkyä kaupungin imagossa vielä enemmän. Esimerkiksi opastusta Lohjan keskustasta rantaan aiotaan parantaa, Sundqvist sanoo.

Järviohjelman ohjausryhmällä on ollut tähän mennessä muutama kokous.

–Niissä on luotu strategiapohjaa, jota lähdetään viemään eteenpäin.

Myös Lohjan järvillä ja sen rannoilla toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä on tarkoitus ottaa mukaan järviohjelman laadintaan ja kuunnella heidänkin näkemyksiään kehitystoimista.

–Kaupunki ei voi itse tehdä kaikkea, mutta luomme strategian järvien käytöstä, lisäämme niiden tunnettuutta ja mahdollistamme toimintaedellytyksiä järviyrittäjille, Sundqvist toteaa.

Järviohjelma käsittää mm. laiturien, veneilyolosuhteiden, uimarantojen ja palvelujen kehittämistä. Sundqvist toteaa, että ympäristöasiatkin huomioidaan, vaikka varsinaista ympäristösuunnitelmaa järviohjelman puitteissa ei tehdäkään.

–Järven käyttöä kehitetään ympäristönäkökulma huomioiden, hän muotoilee.

Kehitystyö aloitetaan Aurlahdesta

Lohjanjärven lisäksi ohjelmassa keskitytään muidenkin Lohjan alueen järvien ja ranta-alueiden kehittämiseen esimerkiksi Karjalohjalla, Pusulalla, Sammatissa ja Saukkolassa. Yhteensä Lohjalla on 114 järveä tai lampea. Kehittämistyö aloitetaan kuitenkin Lohjan päärannalta eli Aurlahdesta.

–Jo tulevaksi kesäksi on tarkoitus saada vähän lisää vieraslaituripaikkoja. Myös surullisen kuuluisa septitankki siirretään parempaan paikkaan, Sundqvist kertoo.

Ensi vuonna aiotaan myös lisätä Hiidensalmi–Aurlahti-rantareitti talvikunnossapidon piiriin, raivata Pähkinäniemen rantaa sekä asentaa uusia ulkokuntoilulaitteita Haikariin ja Moision rantaan.

Kyseessä on vuosien projekti. Jossain vaiheessa on tarkoitus mm. kunnostaa olemassa olevia retkeilykohteita, kuten laavuja. Esimerkiksi Liessaaren laavun osalta kuntalaiset ovat toivoneet rantautumismahdollisuutta veneellä.

–Edetään alue kerrallaan. Aurlahdesta aloitetaan, koska se on kaupungin ykkösranta. Siitä siirrytään Kisakallion suuntaan ja parannetaan mm. opasteita ja merimerkkejä. Liessaaren ja Haikarin alueita sekä muita järviä mietitään myöhemmin. Tehdään alueellista jakoa ja mietitään näitä alueita omina kokonaisuuksinaan, Sundqvist sanoo.

Kuluvan vuoden aikana esitetään kyselyjä myös kuntalaisille. Tällä hetkellä avoinna on kysely järvien ja rantojen talvikäytöstä. Kysely löytyy kaupungin verkkosivuilta sekä paperisena kirjastoista.

SMS