Tämänhetkisen maailmantilanteen vuoksi monenlainen varautuminen on noussut puheenaiheeksi. Jokainen voi huolehtia siitä omalta osaltaan kotivaran kautta.

Kotivara ei ole uusi asia, vaikka se onkin viime aikoina noussut keskusteluun aiempaa voimakkaammin. Kotivaran pitäisi nimittäin olla kunnossa aina, sillä pienikin häiriötilanne, kuten myrsky voi katkaista sähköt useammaksi päiväksi. Moni muistanee vielä esimerkiksi tapaninpäivän myrskyn vuonna 2011. Häiriötilanteissa jokaisen tulisi selvitä kotonaan vähintään kolme vuorokautta.

–Vesi on kaikkein tärkein, sillä sitä ihminen tarvitsee joka päivä säilyäkseen hengissä. Halvimmalla pääsee, jos säilyttää vettä puhtaassa suljetussa astiassa pimeässä. Vesi ei kuitenkaan säily pitkään, joten kätevämpää on ostaa kaupasta vesipulloja tai -kanisteri, vinkkaa Aila Lindroos, joka toimii sekä Marttaliitossa, Naisten Valmiusliitossa että Maanpuolustusnaisten Liitossa.

–Omalla vedellä tulisi pärjätä ainakin 72 tuntia. Sen jälkeen vesilaitos järjestää jakelupisteen. Sitä varten kannattaa olla valmiiksi pestyjä kannellisia ämpäreitä, joihin veden saa, Lindroos jatkaa.

Kotivaraksi kannattaa hankkia sellaisia elintarvikkeita, joita käyttää muutenkin. Silloin ne eivät pääse vanhenemaan, vaan varastoa voi täydentää sitä mukaa, kun ruokia tulee syötyä. Myös sellaista hyvin säilyvää kuivamuonaa kannattaa varata, jota ei tarvitse erikseen valmistaa. Marttojen verkkosivuilta löytyy taulukko, josta näkee, paljonko vettä ja ruokaa tulisi varata yhdelle hengelle. Esimerkiksi yksi aikuinen tarvitsee vettä kaksi litraa päivässä. Veden määrässä tulee huomioida sen tarve ruoanlaitossa juomaveden lisäksi. Kannattaakin suosia ruokia, joiden valmistukseen kuluu vettä vain vähän tai ei lainkaan. Myös sitä kannattaa miettiä, miten ruoan valmistaa sähkökatkon aikana, kun hella ei toimi.

–Kannattaa miettiä etukäteen, voisiko ruokaa laittaa esimerkiksi grillillä, takassa, puuhellalla tai retkikeittimellä. Retkikeittimiä on sekä kaasulla että spriillä toimivia. Kannattaa valmistaa nopeita ja helppoja ruokia. Itse olen kyllä lämmittänyt retkikeittimellä jouluruoatkin tapaninmyrskyn aikaan, Lindroos kertoo.

Ensin kannattaa syödä tuotteet, jotka pilaantuvat, kun jääkaappi ja pakastin lämpenevät. Kylmälaitteiden ovia ei kannata aukoa turhaan. Pakastimen sulaminen voi viedä useammankin päivän. Talvella ruoat voi siirtää ulos kylmään.

Lämpö ja muu varautuminen

Ruoan ja veden lisäksi tulee huolehtia, että kotoa löytyy mm. tarvittavat hygieniatarvikkeet, lääkkeet, paristoja, muovipusseja, tölkinavaaja, ilmastointiteippiä, taskulamppu, tulitikkuja, kynttilöitä, kosteuspyyhkeitä, vessapaperia, joditabletteja, ruokaa lemmikeille ja hieman käteistä. Poikkeustilanteessa moni asia täytyy ajatella uudella tavalla.

–Esimerkiksi sähkökatkon aikana pankkikortit eivät toimi. Alkuun kaupat voivat olla kiinni, mutta nekin haluavat eroon pilaantuvasta ruoasta, joten käteistä kannattaa varata, Lindroos toteaa.

Paristokäyttöinen radio tulee olla, jotta tietoa saa jostain silloinkin, kun netti ei toimi ja kännykästä on akku loppu. Monelta radio löytyy nykyään ainakin autosta.

–Kännykälle kannattaa olla täyteen ladattu varavirtalähde, mutta sekään ei auta enää, jos linkkimastot ovat pimeinä, Lindroos toteaa.

Entä kodin lämmitys? Jos pidempi sähkökatko sattuu tulemaan talvella, viilenee torppa nopeasti. Oman kodin lämmitysmahdollisuuksia onkin hyvä miettiä etukäteen ja huolehtia esimerkiksi siitä, että polttopuita on varastossa, jos kotoa löytyy takka.

Hyvä makuupussi pitää lämpimänä, vaikka koti pääsisi viilenemään. Huoneita kannattaa myös rajata niin, että saisi edes yhden pysymään lämpimänä. Perheenjäsenet voivat myös lämmittää toisiaan nukkumalla yhdessä. Vetoa voi vähentää tiivistämällä esimerkiksi ikkunanpieliä ilmastointiteipillä tai ovenrakoja pyyhkeillä. Vesikatkon ajaksi wc-pönttöön voi asentaa roskapussin.

Lindroos muistuttaa, että myös kyberturvallisuus on osa varautumista. Pitkälle pääsee jo maalaisjärjellä ja terveellä kriittisyydellä.

–Sosiaalisessa mediassa ei kannata uskoa kaikkea eteen tulevaa, koska kyse voi olla informaatiovaikuttamisesta. Kannattaa käyttää järkeä ja olla itse jakamatta epävarmaa tietoa. Myös omista salasanoista kannattaa huolehtia.

Lisää vinkkejä kotivaraan ja muuhun varautumiseen erilaisissa poikkeustilanteissa löytyy mm. 72tuntia.fi-sivulta.

Varautuminen kiinnostaa

Lindroos kertoo, että Ukrainan sodan myötä ihmisten kiinnostus varautumista ja turvallisuutta kohtaan on kasvanut. Esimerkiksi maanpuolustusnaisiin on tullut paljon uusia jäsenhakemuksia. Kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan.

–Epävarmuus nykytilanteesta lienee uusien jäsenhakemusten takana. Ihmiset haluavat toimia ja tietää, miten voivat häiriötilanteessa auttaa, Lindroos toteaa.

Naisten Valmiusliitto ja Maanpuolustusnaisten Liitto järjestävät mm. erilaisia turvallisuuskoulutuksia. Valmiusliitto pitää kaikille avoimia webinaareja, joita voi katsoa myös jälkikäteen liiton YouTube-kanavalta. Viime aikoina webinaareissa on käsitelty mm. henkistä kriisinkestävyyttä, väestösuojia, kotivaraa, muutostilanteista selviytymistä ja informaatiovaikuttamista. Maanpuolustusnaiset puolestaan järjestävät esimerkiksi alkusammutus- ja 72h selviytymiskursseja.

Yllättävätkin käänteet Euroopan turvallisuustilanteessa aiheuttavat ymmärrettävästi huolta. Lindroos kannustaa ihmisiä kuitenkin rauhallisuuteen.

–Kyllä me pärjäämme, kun jokainen miettii omalta kohdaltaan veden, ruoan ja turvan kuntoon. Uutisista ei kannata katsoa jokaista pommitusta, vaan keskittyä normaaliin elämään. Rahaa voi lahjoittaa ja ottaa tänne tulevat ukrainalaiset hyvin vastaan. Myös venäläisiä tulee kohdella hyvin, koska he eivät ole tähän syyllisiä, vaan heidän pomonsa.

SMS

Lähteet: martat.fi, pelastustoimi.fi, 72tuntia.fi