Vuonna 1922 perustettu Töllin mylly sijaitsee lähellä Pusulan kirkonkylää, ja on ehdottomasti yksi Länsi-Uudenmaan tunnelmallisimmista nähtävyyksistä. Vanhasta, pienestä myllystä erikoisen tekee se, että se on edelleen toiminnassa ja jauhattaa asiakkaidensa viljoja lähes päivittäin.

Maalaisromanttisissa maisemissa sijaitseva myllyrakennus on kuin suomifilmistä. Rauhallinen miljöö, jossa puiden reunustaman Töllinkosken rannan kupeessa seisoo kivijalkaan rakennettu, perinteikäs hirsirakennus.

Mylly on sähkökäyttöinen, vaikka se sijaitseekin koskenrannassa. Sähkö saatiinkin aiemmin omasta voimalaitoksesta. Töllin mylly on kuuluisa erinomaisista jauhoistaan, ja sinne tullaan jauhattamaan viljaa pitkienkin matkojen takaa. Töllin myllyssä on monipuolinen varustus viljan jalostukseen: se sisältää kolme kiviparilaitetta, jotka on tarkoitettu täysjyväviljan jauhamiseen. Valssimylly puolestaan mahdollistaa sihtijauhojen tuotannon. Lisäksi myllyssä on mankeli, jonka avulla voidaan valmistaa hiutaleita.

Aktiivisten pienmyllyjen harvinaistuessa asiakkaita saapuu jauhatustöihin jopa yli sadan kilometrin päästä. Töllin mylly palvelee asiakkaitaan tilaustyönä, ja myllyllä on myös lupa luomuviljan käsittelyyn.

Myymälästä lähituotetut viljat lettukesteihin ja aamupalapöytään

Myllyn yhteydessä toimii myymälä, joka on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin. Sieltä voi ostaa myllyn erinomaisia tuotteita, kuten vehnäjauhoja ja kaurahiutaleita. Valikoima on laaja, ja myymälästä löytyy perinteisten kaurahiutaleiden ja vehnäjauhojen lisäksi esimerkiksi sämpyläjauhoja sekä 4-viljan hiutaleita. Kesäisin suosituin tuote on lettujauhot ja taas sesongin ulkopuolella perinteiset kaurahiutaleet.

 Töllin myllyn kaurahiutaleista syntyykin esimerkiksi harvinaisen herkullinen kaurapuuro.

-Hauduttaa pitää vähän pidempään, kun näitä ei ole esikäsitelty niin kuin teollisesti tuotetut kaurahiutaleet yleensä on, Anja Muhonen opastaa.

-Maku on parempi, kun ei ole mitään lisäaineitakaan, mylläri Kari Lamminen lisää.

Myllyn myymälästä saa myös harvinaisempia tuotteita, kuten kaura- ja mannajauhoja. Lettujauhoista syntyy oivat ohukaiset, ja erityisesti mökkiläiset hakevat niitä ohikulkumatkoillaan.

Myllyn tuotteista ainutlaatuisia tekee niiden puhtaus. Niissä ei ole säilöntäaineita tai paranneaineita. Myllyn myymälän lisäksi tuotteita voi ostaa Pusulan keskustan PikkuOmena -kyläkaupasta.

Uutta puhtia toiminnalle osuuskunnan avulla

Mylly rakennettiin alun perin 1922 Pusulan Sähköyhtiön toimesta. Sen toiminta pysähtyi vuosina 1982-1987, jonka jälkeen kyläläisten perustamalle osuuskunnalle 1987. Myllytoiminnan ympärille perustettiin osuuskunta, sillä mylly on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jota haluttiin varjella.

Aluksi se oli tarkoitus muuttaa museokäyttöön, mutta lopulta kunnostustöiden jälkeen se päätettiin ottaa käyttöön jauhatustoimintaan. Vaikka kysyntää onkin ollut isompien jälleenmyyjien puolelta, toiminta halutaan pitää pienimuotoisena, ja tuotteet esimerkiksi pussitetaan käsin. Mylly toimii pääosin talkoovoimin parinkymmenen aktiivisen osuuskuntalaisen voimin. Kaiken kaikkiaan osuuskuntalaisia on noin 70.

Vaikka Töllin mylly ei osuuskuntalaisille ensisijaisesti ole tuottava sijoitus, on sen ylläpitäminen silti kannattavaa, sillä mylly on paikallinen nähtävyys ja kulttuurihistoriallinen kohde. Myös alueen matkailun kannalta Töllin mylly on tärkeä kohde, sillä sen ympärillä on luontopolku, ja myllyllä järjestetään myös kulttuuritapahtumia ja markkinoita. 10.-11.6.2023 järjestetäänkin esimerkiksi Sirkusfestivaali Pusu. Töllin myllyn tiloissa ja lähiympäristössä pääsee näkemään harvinaisempaa, eri taiteenaloja yhdistelevää ammattitasoista nykysirkusta upeassa maalaismiljöössä.

Myllyn toiminnalle jatkoa

Tällä hetkellä myllyä toiminnasta vastaa jo eläköitynyt mylläri Kari Lamminen, mutta uutta jatkajaa myllytoiminnalle kaivataan. Lamminen on toiminut Töllin myllyn myllärinä nyt 20 vuotta. Vuoden aikana on tullut kaksi uutta, myllytoiminnasta kiinnostunutta mylläriä, joille Lamminen välittää osaamisensa.

-Eihän tätä oikein koulun penkillä opi, eikä tämmöiseen ole oikein mitään koulutustakaan, Lamminen toteaa.

Lamminen itse on ammatiltaan maanviljelijä, ja kotoisin Pusulasta. Uusilla myllärikokelailla on työelämässä IT-tausta, mutta henkilökohtainen halu vaalia kulttuuriperinnettä ja hidastaa elämää on Lammisen mukaan tuonut heidät myllytoiminnan pariin. Helppoa tai kevyttä myllärin homma ei silti ole.

-Melua ja pölyä on kyllä, ja painavia 40 kilon säkkejä pääsee nostelemaan. On tämä fyysistä työtä, Lamminen tokaisee.

-Talvella tulee kylmä ja kesällä kuuma, Muhonen lisää.

Ehkä juuri oman työn jäljen näkeminen myllärinhommissa viehättääkin. Konkreettinen käsillä tekeminen ja maaseudun rauha vetävät nyt puoleensa yhä enemmän, ja siksi Töllin myllyn uskotaankin säilyvän elinvoimaisena. Myös kuluttajien kiinnostus lähiruokaan ja lähiseudun tuotteisiin ja palveluihin on kasvussa, ja siksi Töllin myllyn kaltaisilla kulttuurihistoriallisesti merkittävillä paikallisilla toimijoilla onkin oma roolinsa varmasti myös tulevaisuudessa.