Haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on tehty yli 8 100 kartoitus- ja neuvontakäyntiä Länsi-Uudenmaan kuntien alueella. Tulokset on koottu kuntakohtaisiin yhteenvetoihin, joissa on käyty läpi mm. yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden uudistamistarve, kiinteistöjen vedenhankinta, kohteiden käyttö sekä sijoittuminen herkille alueille. 

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Pääpaino haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on alusta asti ollut kiinteistökohtaisissa kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joissa käydään paikan päällä läpi kiinteistön jätevesien käsittely sekä annetaan neuvot lainsäädäntöön ja mahdollisiin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuen. LINKKI-hankkeiden aikana näitä kiinteistökäyntejä tehtiin yli 8 100 ja niillä kartoitettiin noin 8 800 kohteen jätevesienkäsittelyn tilanne.

Kartoitus- ja neuvontakäyntejä toteutettiin pääasiassa herkillä ranta- ja pohjavesialueilla sekä tiiviisti asutuilla haja-asutusalueilla. Neuvonta-alueet valittiin vuosittain yhdessä kuntien kanssa. Toteutuneet käynnit kunnittain vaihtelivat 1 851 – 456 kappaleen välillä. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vaihteli merkittävästi alueiden välillä ja siihen vaikutti mm. rakennusten käyttö, vesivarustelu sekä ikä. Kokonaisuudessaan tehtyjen kartoitusten perusteella noin 34 prosenttia jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei käynnin aikaan täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Toisaalta kohteita, joilla muodostui vain vähäisiä määriä jätevettä, kuten perinteiset kesämökit ja muuten varustelultaan yksinkertaiset kohteet, oli yli neljäsosa eli 28 prosenttia. 

– Yhteenvetojen tulokset ovat mielenkiintoisia ja kuntien välisiä eroja on havaittavissa. Erityisen selkeästi vaihtelu uudistamistarpeessa seuraa kohteiden käyttötarkoitusta. Mökkivaltaisilla alueilla vähäisten jätevesimäärien kohteiden osuus on usein suuri. Koska Länsi-Uudellamaalla vesistöjen rannat ovat vapaa-ajan asuntovaltaisia ja neuvontaa on myös kohdennettu näille ympäristön kannalta herkille alueille, korostuu kartoitusaineistossa vähäisten jätevesien kohteiden osuus, kertoo hajajätevesihankkeen neuvoja Hanna Keinänen.

Kuntakohtaiset yhteenvedot on koottu Vesientila-sivun haja-asutuksen jätevedet osioon (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/julkaisut-ja-raportit/). Raportit on tehty kaikista kunnista Kirkkonummea lukuun ottamatta. Kirkkonummen osalta neuvontakäynnit jatkuvat vielä merkittävissä määrin myös vuonna 2020, joten Kirkkonummen yhteenveto julkaistaan myöhemmin. Vesientila-sivulta löytyy myös vuosittaiset tilannekatsaukset kunkin toimintavuoden kaikkien kartoitus- ja neuvontakäyntien tuloksista. Yksittäisten neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyä voi tarkastella havainnollisella kartalla (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/)

Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla myös vuonna 2020 alueen kuntien rahoittamana. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa yhteyttää hankkeen neuvojiin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarpeen mukaan tehdään myös kartoitus- ja neuvontakäyntejä paikan päällä. Neuvojien yhteystiedot sekä kesän 2020 neuvonta-alueet löytyvät hajajätevesihankkeen sivuilta (https://www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/).