Tänään: 12.07.2024

veroja laskemassa

Päätoimittaja

Lohja ja verotulot: 100 miljoonaa jäi tulematta

Lohja, kuten muutkin suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat joutuneet uuden ajan eteen: verotulot pienenivät kerralla kun uudet hyvinvointialueet aloittivat ja iso osa kuntien lakisääteisistä toiminnoista siirtyi hyvinvointialueiden hoidettavaksi – tämä tarkoitti samalla myös verotulojen siirtymistä.

Mitä tämä tarkoitti Lohjalla? Vaikka Lohja teki viime vuoden tilinpäätöksessään miljoonien voiton, jouduttiin samalla lisäämään lainaottoa – tulos ei siis ollutkaan oikeasti niin hyvä kuin miltä se näytti.

– Suurin selittävä tekijä on tuloveron osalta sote-uudistus, jossa verotuloista menee n. 61,7 % hyvinvointialueelle (kunnan vero-% 20,5 % jakautuu HVA 12,64 % ja Lohja 7,86 %).  Lisäksi vuoteen 2023 kohdistui n. 16,8 milj. euroa aiempien vuosien verohäntiä vielä tuolla 20,5 %:lla. Vuodesta 2024 alkaen verohäntiä ei tule enää tuossa laajuudessa, ja jos tuleekin, niin kohdistuu tuo sama jako kuin tuloverotukseen ylipäätään. Summa tulee olemaan jatkossa huomattavasti pienempi, Tämän vuoden verotuloarvio on tuloveron osalta 83 milj. euroa, kertoi verotuloista Lohjan kaupungin talousjohtaja Raija Lindroos.

Lohjan kaupunki ja tulevat investoinnit

Verotulot ovat kaupungin suurin tulonlähde ja niiden pienentyessä radikaalisti olisi kaupungin löydettävä uusia tulonlähteitä, tai vastaavasti löydettävä säästökohteita, mutta mitä todellisuudessa on tapahtumassa?

Liikuntaan liittyen Lohjan jäähalli ja uimahalli Neidonkeidas ovat tulleet toimintansa viimeisille vuosille ja molempien edessä on uudistuminen. Esimerkiksi jäähallista tehtiin helmikuussa 2023 rakenteiden vahvistamistarpeiden listaus, mikä kertoi rakennuksen korjausasteen olevan yli 100 %, mikä käytännössä tarkoitti, että jäähalli olisi järkevämpää rakentaa uudelleen, kuin alkaa korjaus- ja muutostyöt nykyiseen rakennukseen. Samoin vuonna 1970 avattu ja 1998 peruskunnostettu ja laajennettu Neidonkeidas on elinkaarensa päässä. Neidonkeitaan suunnitelmissa on mahdollista myös peruskunnostus, mutta vuonna 2018 laskettiin peruskorjaukselle 2,1 – 4,6 miljoonan euron hintalappu ja laajennukselle lähes 30 miljoonan. Tennarin hanke saatiin juuri toivottavasti valmiiksi ilman, että kattoa tai muuta joudutaan repimään auki, mutta näiden lisäksi kaupungilla on myös koulujen ja päiväkotien kanssa investointeja edessä, jotka pitää rahoittaa jollain. Samanaikaisesti kaupungin velanmäärä kohoaa tänä vuonna edelleen saavuttaen 200 miljoonan euron rajan.

Investointien ja rakentamisen kärjessä lienee Mäntynummen monitoimitalo ja siihen liittyvät väistöratkaisut ja opetuksen järjestämisen haasteet lukuvuosille 2024-25. Tästä monitoimitalosta ja sen tarpeellisuudesta on Lohjalla puhuttu jo ennen koronavuosia, joten uutta koulua on alueella odotettu jo kauan.  Pelkästään monitoimitalon yhteydessä käytettävien väistötilojen kustannukset ovat miljoonia euroja. Itse Mäntynummen monitoimitalon hankebudjetti elää vuodesta toiseen, mutta todellisuudessa rakentamisen kustannukset ovat yli 30 miljoonaa euroa.

Näiden lisäksi lohjalaisia rakennushankkeita ovat mm. Virkkalan, Saukkolan sekä Nummen päiväkodit.

Kaupunki ja tulevaisuuden tulot

Monissa saatavilla olevissa materiaaleissa, missä käsitellään Lohjan kaupungin tulevaisuutta ja tulojen rakentumista on lähtökohtaisesti nostettu esiin entinen Tunnin juna eli nykyinen Länsirata.

Kesäkuun alkupuolella Valtioneuvosto julkaisi tiedotteen: Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat neuvotelleet esisopimuksen ehdoista, joilla voidaan siirtyä Länsiradan rakentamisvaiheeseen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut Helsinki ei osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen. Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskee tässä vaiheessa seuraavia osahankkeita: Espoo-Kirkkonummi, Vihti-Lohja, Salo-Hajala sekä Nunna-Kupittaa. Sekä valtio että kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus jakautuu näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annettaisiin oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Toisin sanoen nyt ollaan kokoamassa hankkeelle jo 1,3 miljardin euron rahoitusta.

Tämäkään ei lopulta riitä. Nykyisten arvioiden mukaan hanke maksaa yhteensä noin kolme miljardia euroa.

Espoon, Salon ja Lohjan kaupunginhallitukset sekä Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyivät omissa kokouksissaan Länsirata Oy:n ratahankkeen rakentamista ja rahoittamista koskevan esisopimuksen. Kunnat eivät ole vielä sopineet tarkkoja euromääriä, mitä kukin on valmis laittamaan hankkeeseen. Heinäkuun puolen välin tienoilla selviää, miten EU:n kautta on mahdollista saada rahoitusta hankkeelle.

Länsirata ja rakentuva Lohjansolmu voivat tuoda Lohjalle nousun ajat, mutta ennen nousua se tarkoittaa kuitenkin kymmenien miljoonien eurojen kuluerää, eikä mitään takeita ole sille, että uudelle asuinalueelle löydettäisiin nopealla aikataululla tuhannet uudet asukkaat. Todellisuudessa Lohja on ollut muuttotappio alue jo yli kymmenen vuotta.

Tavoitteen mukaan koko Länsirata-hanke valmistuu vuonna 2032 eli projektin saattaminen loppuun ei ole ensimmäisen vaiheen jälkeen nykyisen hallituksen vastuulla. Lopullinen kysymys kuuluukin: kannattaako rataa oikeasti rakentaa?

Kommentoi kirjoitusta