Vuonna 2021 startanneet Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -projekti ja Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishanke 2021–2023 järjestivät alkukesästä 9.6. sidosryhmätapaamisen särkikalojen jatkojalostuksen edistämiseksi Uudellamaalla. Webinaari-tilaisuus kokosi yhteen 21 aiheesta kiinnostunutta sekä vesiensuojelun, kalatalouden että ruokapalveluiden parissa työskentelevää toimijaa.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) vesistöasiantuntijat Katja Pellikka ja Jussi Vesterinen esittelivät tilaisuudessa LUVYn koordinoimaa uutta vesistökunnostusverkostoa sekä hoitokalastushanketta. Uudenmaan vesistökunnostusverkoston tarkoitus on edistää ja kehittää alueellista vesistökunnostusverkostotoimintaa kokoamalla sidosryhmät eri teemoista, tarjoamalla asiantuntija- ja hankeapua sekä viestimällä aktiivisesti paikallisista asioista mm. tuomalla valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tuloksia esille. Hoitokalastuksen tehostamishankkeessa paitsi tehokalastetaan Kirkkonummen Hepari-järveä myös etsitään ja kokeillaan uusia keinoja hoitokalastuksen tehostamiseksi ja saaliin hyötykäytön edistämiseksi.

Hoitokalastusta tehdään monella rehevöityneellä järvellä Uudellamaalla, mutta saaliin hyötykäyttö on toistaiseksi lähes olematonta. Kysyntää kalalle on, mutta haasteet liittyvät mm. kausittaisuuteen ja logistiikkaan.

–Tilanteen ratkaisemiseksi on tärkeää saada koko ketjun toimijoita alkutuottajista jatkojalostajiin saman pöydän ääreen. Tämä on molempien hankkeidemme agendalla, Vesterinen ja Pellikka toteavat.

–Lisäksi olemme suunnittelemassa kansainvälistä hanketta, jossa hoitokalasaaliin hyötykäytön mahdollisuuksia tarkasteltaisiin.

Toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen Leader Sepran ESKO-kalatalousryhmästä kertoi tilaisuudessa EMKR-rahoitusmahdollisuuksista särkikalojen hyötykäyttöä edistävissä hankkeissa. Projektipäällikkö Antti Kinnunen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK) esitteli erilaisia särkikalojen hyötykäyttöä, erityisesti logistiikkaa ja kalan arvoketjun kehittämistä edistäviä hankkeita. Lisäksi kehittämispäällikköTero Forsman Pyhäjärvi-instituutista esitteli useampia hoitokalastukseen liittyviä hankkeitaan keskittyen erityisesti ratkaisuihin kalan välisäilönnän parantamiseksi.

Loppukeskustelussa nostettiin mm. esille, miten Uudellamaalla taloudellisesti kannattavan kalastuksen aloittamista hankaloittaa sisävesillä ja merialueella järjestäytymättömien vesialueiden omistajien (osakaskuntien) erittäin suuri määrä, joka vaikeuttaa kalastuslupien saantia. Keskustelussa tunnistettiin myös tarve välisäilöntään (esim. jääasema) ja -prosessointiin. Varsinkin keskuskeittiöiden edustajat painottivat, että käsittelevät vain kypsää kalamassaa.

–Tilaisuus oli onnistunut avaus paikallisen sidosryhmätyön käynnistämiseksi. Valitettavasti paikalle ei saatu yhtään kalastajaa, mutta koetetaan korjata tämä seuraavissa tapaamisissa, Vesterinen tuumaa.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö

Heparin keväistä hoitokalastussaalista. Viileän sään ja veden aikaan särkikalat säilyvät pidempään käyttökelpoisina elintarvikkeeksi, eikä niissä useinkaan ole yhtä paljon sinilevien aiheuttamia makuhaittoja kuin loppukesällä.

Kommentoi kirjoitusta