Me ihmiset olemme ottaneet puhelimen kotoamme mukaan arkielämään ja siinähän on käynyt nimenomaan niin kuin Aki Sirkesalo aikoinaan lauloi pikkusormesta. Kännykkä eli nykyinen älypuhelin oli aluksi tarkoitettu puhumiseen autossa ja matkoilla. Vähitellen siihen liitettiin tekstiviestit, ja sitten WAP-viestit. Seuraavassa vaiheessa tuli kamera, sähköposti ja vähitellen tultiin nykyaikaiseen älypuhelimeen ja kaiken tämän kehityksen kaarelle kesti vain 30 vuotta toteutua – 30 vuodessa älypuhelin valloitti elämämme ja nyt monet meistä ovat melkeinpä jopa puhelinriippuvaisia. Se on ensimmäinen laite, jonka otamme käteemme noustessamme sängystä ja se on viimeinen laite, mitä katsomme ennen nukkumaan menoa. Mutta kuinka paljon oikeasti käytämmekään puhelintamme päivittäin? Ja voisitko sinä olla päivän ilman älypuhelintasi?

Jo 2017 tilastot kertoivat, että yli 75% kaikista 16-89 vuotiaasta on omassa käytössään kosketusnäytöllinen internetyhteyden omaava puhelin. Miesten ja naisten käyttömäärät ovat käytännössä samalla tasolla, vaikka vuoteen 2016 saakka miehet olivat käyttäneet älypuhelimia enemmän. Ja alle 55-vuotiaista alkaa lähes jokaisella jo nykyaikana olla käytössä älypuhelin.

Mobiilimaksaminen ohitti tietokonemaksamisen

Me suomalaiset olimme pitkään mobiilimaksamisessa esimerkiksi ruotsalaisia jäljessä, mutta muutos tapahtui vuoden 2019 aikana ja nyt suomalaiset ovat menneet ruotsalaistenkin edelle mobiilimaksamisen puolella. Suomalaiset maksoivat siis vuoden 2019 aikana enemmän nettilaskujaan mobiilissa kuin omalla kotitietokoneellaan.

Lisää palveluita mobiilikäyttäjille

Siinä missä Ykkös-Lohjakin on tarjonnut jo jonkin aikaa mahdollisuuden ladata oma sovellus älypuhelimeen, niin monet muutkin nettitoimittajat ovat alkaneet huomioida mobiilikäyttäjiään entistä paremmin.

Zimpler Casino tarjoilee vaihtoehtoja nimenomaan niille, jotka tykkäävät pelata kasinopelejä kännykällään missä sitten onkaan reissussa. Nettikasinot kuten kaikki muutkin nettisivustot pitäisi jo nykyään toimia mobiilikäyttäjät huomioiden, mutta näin ei todellisuudessa ole. Yllättävän monen yrityksen kotisivut ovat vielä vanhempaa tekniikkaa, joka ei kovin hyvin nykyaikaisten älypuhelinten kanssa keskustele. Sivustoille kyllä pääsee, mutta ne eivät osaa huomioida käyttäjiä, joten käyttökokemus jää kauaksi siitä, mitä se voisi olla.

Suomalaisten pankkien uudet mobiilisovellukset tulevat meille oikeastaan pakostakin tutuiksi pankkien sulkiessa paikallisia konttoreitaan ja ohjatessa meidät entistä enemmän digipalveluihin. Myös julkinen liikenne on siirtynyt pitkälti mobiililippuihin ja mobiilivarauksiin ja kaupoissakin on jo mahdollista maksaa suoraan puhelimella.

Ajanvietekin on tullut pelien lisäksi myös suoratoistopalveluiden kautta puhelimiin ja voimme missä tapansa ollessamme ja matkatessamme katselle mielisarjojamme, urheilua ja elokuvia- kunhan vain olemme nettiyhteydessä.

Tietokirjailija Petteri Järvinen on haastattelussa sanonut, että nykyaikaisen älypuhelimen loppu häämöttää jo ja tilalle on tulossa pieniä, huomaamattomia puheohjattavia assistentteja, jotka ovat 5G verkossa yhdistettynä erilaisiin pilvipalveluihin. Tulevaisuuden näyttönä voi todennäköisesti olla käytännössä mikä vain tasainen pinta.

Tulevaisuuden ongelmia

EU tasolla tehtävien tilastojen huono puoli on niiden vanhentuminen saman tien. Esimerkiksi laskettaessa ihmisten ruudunkatsomisaikaa, saadaan tilastoista vain vuoden 2015 tietoja, jotka kertovat, että me suomalaiset olemme heti kreikkalaisten ja belgialaisten jälkeen Euroopan eniten ruudun ääressä viihtyviä. Kun vähiten ollaan maissa kuten Italia, Itävalta ja Norja. Suomessa oli luku vuonna 2015 jo lähelle 2h 50 minuuttia ruutuaikaa työn ulkopuolella.

On myös laskettu, että Euroopassa on yli 630 miljoonaa älypuhelinta ja niistä vaihdetaan vuosittain noin kolmannes – tästä syntyy tosiasia, että yli 70% älypuhelinten ilmastopäästöistä syntyy käyttöajan ulkopuolella – valmistuksessa, jakelussa ja jätteenä. Vastaavasti esimerkiksi kannettavan laptop tietokoneen keskiarvoinen käyttöaika eli kiertoaika Euroopassa on kuusi vuotta. Siinä missä tulevaisuudessa tullaan lakien avulla lisäämään televisioiden, jääkaappien, pesukoneiden ja astianpesukoneiden käyttöikää, pitäisi myös kännyköiden ja tietokoneiden käyttöikää saada pidennettyä.

Tutkimuksissa on EU-tasolla testattu ruudun katsomisen vaikutuksia ihmisiin ja monissa näistä on saatu tuloksia, jotka suosittelevat päivittäisen ruutuajan rajoittamista kahteen tuntiin vapaa-ajalla ja sitä, ettei alle 12-vuotiaille annettaisi älypuhelinta omaan käyttöön. Tämä lähinnä siksi, että alle 12-vuotias ei osaa itse hallita omaa ruutukäyttöään. Vastaava tulos USA:ssa oli vuonna 2015 8-12 vuotiaiden parissa 4 tuntia 36 minuuttia päivässä ja 0-8 vuotiailla vuonna 2017 2 tuntia 19 minuuttia – ruudusta on siis tullut nykyaikainen lapsenvahti.