Vasta valmistunut seutukaupunkien vetovoimatutkimus kertoo, että ”sujuvan elämän” imago toteutuu seutukaupungeissa. Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi, kun asiaa kysytään kaupunkilaisilta itseltään.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin 55:n Suomen kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019 ja se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 55 kappaletta, ja niissä asuu yhteensä 920 000 asukasta.

Seutukaupunkien pitovoima on vahva

Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseudun kaupungin asukas voisi tutkimuksen mukaan harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajia houkuttelevat seutukaupunkeihin asumiseen liittyvien seikkojen ohella kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa vastaajien mukaan myös kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus.

Pitovoima seutukaupungeissa on hyvä. Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen. Voimakkaimman pitovoiman kaupunkeja tutkimuksen perusteella ovat Paimio, Iisalmi, Tornio, Kalajoki, Uusikaupunki, Heinola, Rauma, Raahe, Suonenjoki ja Ylivieska.

Vertailun kärkipään kaupungeissa yhdistyvät hyvä imago ja kasvu

Tutkimuksessa kaupunkien vetovoimaa arvioitiin indeksillä, johon yhdistettiin tutkimukseen vastanneiden käsitykset kaupungin vetovoimasta sekä tilastollinen elinvoimaisuus. Tämän yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna.

Useimpia indeksin kärkipäähän sijoittuvia kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura, kasvava asukasmäärä tai hyvä työllisyysaste. Vastaajien mielikuvissa kärkipään kaupunkeja yhdistävät hyvät työllistymismahdollisuudet, keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.

Lohja on hyvä, mutta tuntematon paikka

Lohjan kaupungin yhteysjohtaja Hanna-Maria Grandell kiittää siitä, että lohjalaiset osallistuivat ahkerasti kyselyyn. Sekä kaupungin sisältä että ulkopuolelta vastauksia saatiin kummastakin noin 500. Sillä määrällä saadaan jo luotettavaa tietoa jatkotoimenpiteitä varten.

–Lohjan ulkopuolelta vastanneet näkevät Lohjan turvallisena paikkana, jossa uskaltaa liikkua iltaisin ja laittaa lapset kävellen kouluun. Myös asuinympäristö nähtiin hyvänä, sillä Lohjalta löytyy mm. kaunista luontoa, järvi ja kivoja omakotitaloalueita. Myös saavutettavuus nähtiin hyvänä. Lohja sijaitsee vahvasti Helsingin vaikutusalueessa ja moottoritietä pitkin on hyvät yhteydet sekä Helsinkiin että Turkuun, vain raideyhteys puuttuu. Lisäksi nähtiin, että Lohjalla on hyvä fiilis ja ilmapiiri sekä tekemisen meininki. Täällä tapahtuu paljon hyviä asioita, Grandell avaa tuloksia.

Lohjalaiset itse nostivat esille samoja asioita, kuten turvallisuuden, saavutettavuuden, miellyttävän asumisympäristön ja laadukkaat asumismahdollisuudet.

–Lohja koetaan hyvänä paikkana asua. Esille nousivat myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Meillä on orkesteri ja oma teatteri, liikuntakeskus, joka tarjoaa liikuntaa vauvasta vaariin sekä kattava ja toimiva kirjastoverkko. Nämä asiat nähtiin tärkeinä.

Sen sijaan tunnettuudessa ja keskustan viihtyisyydessä ja vireydessä Lohja ei pärjännyt kovin hyvin.

–Lohjaa ei tunneta ulkopuolella. Monen seutukaupungin tunnettuun tulee esimerkiksi historiasta tai matkailusta. Parainen on tunnettu saaristostaan ja merellisyydestään, Kalajoki hiekkasärkistä ja Rauma vanhasta kaupungista, mutta meillä ei oikein ole sellaista persoonallista piirrettä, jolla erottua joukosta. Monelle tulee sekin yllätyksenä, että täällä on iso järvi keskellä kylää. Meillä tehdään hyvää matkailutyötä, mutta emme vielä erotu sillä. Imagotekijät ja mielikuvat voivat olla kiinni pienistäkin asioista, Grandell sanoo.

Lohja ei loista kärkikymmenikössä myöskään muuttovetovoimaisuudellaan. Grandell arvelee sen johtuvat pitkälti juuri siitä, että vaikka täällä onkin hyvät palvelut ja liikenneyhteydet, Lohja tunnetaan huonosti. Hän näkee kuitenkin, että Lohjalla on kaikki mahdollisuudet kääntää muuttotappio voitoksi.

–Lohjalla on kaikki pelimerkit käytettävissä. Lohja sijaitsee 60 kilometrin päässä Helsingistä ja vieressä on moottoritie. Satsaamme kärkihankkeina Tunnin junaan ja asuntomessut tulevat meille vuonna 2021. Tätä kautta myös väestökehitys pyritään kääntämään tulevaisuudessa hillittyyn kasvuun. Meillä on laaja tonttivaranto, tarjolla paljon erilaisia asumismuotoja ja hyvä työllisyysaste. Työttömien määrä on koko ajan vähentynyt. Lohja on myös yksi Suomen kolmesta vapaaehtoisesti kaksikielisestä kunnasta, joissa on varmistettu kaksikielisen palvelun saanti niin päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa kuin terveydenhuollossakin. Tätä asiaa kannattaisi tuoda vahvemmin esille.

Hän muistuttaa myös, että jokainen lohjalainen ja kaupungin työntekijä voi itse vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia Lohjasta luodaan.

–Kyse on siitä, miten itse koemme Lohjan ja mitä kerromme siitä muille, Grandell sanoo.

Miten Lohja saadaan nousuun?

–Itse ajattelen, että sidosryhmiä pitää saada mukaan vaikuttamaan. Esimerkiksi Porin markkinointi on rakennettu vahvasti Yyterin ja Porin Jazzin ympärille ja kuntalaiset on otettu mukaan. Asukkaat ja mökkiläiset sekä esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset pitää saada meilläkin mukaan ideoimaan, Grandell sanoo.

Hän näkee tärkeäksi, että myös nuoria saadaan osallistettua entistä enemmän.

–Nuoret pitäisi saada mukaan ideointiin, jotta heidän äänensä tulee kuuluville. Nuoret voivat kiinnostua vaikuttamisesta jopa kuntapolitiikkaa myöten. Politiikassa pitää olla kokemusta, mutta myös jatkuvuutta. Toisaalta kuntapolitiikka on aikaa vievää ja vaatii sitoutumista, ja moni nuori elää kiireistä elämänvaihetta, joten esimerkiksi työpajojen kautta pääsee mukaan vaikuttamaan matalammalla kynnyksellä.

Lohjalla aiotaan kartoittaa uusien asukkaiden ja mökkiläisten ajatuksia siitä, miksi he ovat tulleet Lohjalle ja mitä pitää tehdä, jotta he myös pysyvät täällä. Lohjalta pois muuttaneiden osalta on menossa selvitys syitä, jotka johtivat pois muuttoon.

Hän muistuttaa, että osaltaan Lohjan negatiiviseen väestökehitykseen vaikuttaa se, että Lohjalla kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy.

–Sama trendi näkyy kaikissa Suomen kunnissa. Ihmiset perustavat perheen myöhemmin kuin ennen, perheet ovat pieniä, eivätkä kaikki halua lapsia lainkaan. Syntyvyyteen emme kuntana voi vaikuttaa, mutta voimme panostaa hyvään päivähoitoon ja koulutusmahdollisuuksiin. On tärkeää esimerkiksi, että lukiossa on laaja ainevalikoima.

SMS