Suunnitelma linjaa, miten Lohjan varhaiskasvatuksen, koulujen, lukioiden, nuorisotyön ja kirjastojen palveluverkkoa kehitetään tulevina vuosina. Taustalla ovat erityisesti lasten ja nuorten määrän väheneminen, tilojen vajaakäyttö, rakennusten kunto sekä tarve keskittää palveluita samoihin monitoimijataloihin tai koulukiinteistöihin. Lohjan kouluikäisten määrän ennustetaan laskevan noin 1 210 lapsella vuoteen 2035 mennessä, ja myös alle kouluikäisten sekä 16–18-vuotiaiden määrän arvioidaan vähenevän. Kaupungin nykyinen palveluverkko on laaja: tarkastelussa on 76 toimintayksikköä, yli 113 000 neliötä ja noin 94,2 miljoonan euron toimintakulut. Tilakulut ovat yhteensä noin 23,1 miljoonaa euroa.
Mitä se käytännössä tuo lohjalaisille?
Suurin muutos on se, että palveluita pyritään kokoamaan samoihin rakennuksiin. Tämä tarkoittaa monilla alueilla sitä, että kirjasto, nuorisotila, päiväkoti tai koulu voivat jatkossa toimia samassa kiinteistössä. Tavoitteena on säästää tilakuluissa ja käyttää olemassa olevia tiloja tehokkaammin, mutta samalla osa nykyisistä tutuista palvelupisteistä poistuisi käytöstä tai siirtyisi toiseen rakennukseen.
Kuntalaisille tämä näkyisi erityisesti koulupolkujen muutoksina, joidenkin päiväkoti- ja koulurakennusten lakkauttamisina, nuorisotilojen siirtoina sekä kirjastojen sijoittumisena uudelleen. Suunnitelman mukaan kuntalaisia ja lapsia kuullaan ennen merkittäviä päätöksiä, ja muutosten vaikutukset arvioidaan aluekohtaisesti
Aluekohtaiset päämuutokset
Pusula: Pusulan kirjasto ja nuorisotila esitetään siirrettäviksi koulun yhteyteen, kun koululta vapautuu tilaa. Nykyisistä kirjasto- ja nuorisotiloista luovuttaisiin. Muutosta suunniteltaisiin vuosina 2026–2027 ja se voisi toteutua vuonna 2028.
Nummi/Saukkola: Nummen yhtenäiskoulun yläluokkien säilyttämiseksi oppilaspiiriä halutaan laajentaa. Esityksen mukaan Sammatin ja suurimman osan Karjalohjan yläkoululaiset siirtyisivät jatkossa Nummen yhtenäiskouluun lukuvuodesta 2027–2028 alkaen. Saukkolaan tulee uusi väistöpäiväkoti kesällä 2026, ja varsinainen uusi päiväkoti, nuorisotila ja kuntosali on suunniteltu valmistuvaksi noin vuonna 2030.
Sammatti: Sammatin oppilaat siirtyisivät yläluokille Nummen yhtenäiskouluun Laurentius-koulun sijaan. Koulumatkojen arvioidaan lyhenevän. Lisäksi Sammatin koululta vapautuvia tiloja voitaisiin käyttää nuorisotyön tai kirjaston tarpeisiin, jos sopivat tilat löytyvät.
Karjalohja: Karjalohjan yläkouluun siirtyvät oppilaat ohjattaisiin pääosin Nummen yhtenäiskouluun Järnefeltin sijaan, lukuun ottamatta alueita, joista matka Järnefeltiin on lyhyempi. Esiopetus siirtyisi Karjalohjan koulun kerrostalo-osasta päiväkodin tai koulun muihin tiloihin. Nuorisotila Katulamppu esitetään siirrettäväksi koululle, jolloin yhdestä rakennuksesta voitaisiin luopua.
Virkkala: Uusi Virkkalan päiväkoti valmistuisi vuonna 2028. Sen jälkeen luovuttaisiin Virkkalan päiväkodin väistötiloista Touhula Vappulassa sekä päiväkoti Ompusta, ja toiminta siirtyisi uuteen päiväkotiin. Lisäksi Ristin koulun oppilaiden sijoittamista Järnefeltin yhtenäiskouluun pidetään aiemman valtuustolinjauksen mukaisena mahdollisuutena oppilasmäärien laskiessa.
Ojamo: Ojamonharjun yhtenäiskoulun pihalla olevista tilaelementeistä esitetään luovuttavaksi vuosina 2027–2028. Opetus siirtyisi kokonaan Ojamo-taloon, ja osa erityisluokista sijoitettaisiin muihin kouluihin, koska nykyiset tilat eivät riitä kaikille erityisluokille ilman parakkeja.
Routio: Routionmäellä halutaan turvata alakoulun jatkuminen vähintään yksisarjaisena. Monitoimijatalon iltakäyttöä halutaan lisätä. Roution vanhassa päiväkodissa toimiva avoin päiväkotitoiminta siirtyisi Mäntynummen monitoimijataloon sen valmistuttua vuonna 2029, minkä jälkeen vanhasta päiväkotirakennuksesta voitaisiin luopua.
Keskusta: Laurentius-koulun lisätilana käytössä olevasta entisestä Solbrinkenin koulurakennuksesta voitaisiin luopua, kun opetus saadaan Laurentius-taloon; tavoite on lukuvuoden 2029–2030 alussa. Metsolan kouluun voitaisiin siirtää pienryhmätoimintaa ahtaammista yksiköistä elokuussa 2028. Linnaisten päiväkoti esitetään lakkautettavaksi syksyllä 2027, ja lapset sijoitettaisiin muihin varhaiskasvatusyksiköihin, kuten Laurentius-päiväkotiin, Moisioon, Gunnarlaan, Ojaniittuun tai Havumetsään.
Mäntynummi: Suurin yksittäinen kokonaisuus on uusi Mäntynummen monitoimijatalo, johon sijoittuvat päiväkoti, esiopetus, yhtenäiskoulu, iltapäiväkerho, nuorisotilat ja kirjasto. Sen on tarkoitus valmistua helmikuussa 2029. Lehmijärven koulua esitetään lakkautettavaksi elokuussa 2027. Myöhemmin uuden monitoimijatalon valmistuessa myös Asemanpellon koulu lakkautettaisiin, Oravaisten päiväkodin toiminta siirtyisi monitoimijataloon ja Mäntynummen kirjaston sekä nuorisotilan väistötiloista luovuttaisiin.
Ruotsinkieliset palvelut: Källhagenin rakennus tarvitsee peruskorjauksen, joka voisi toteutua, kun Rantapuiston väistötilat vapautuvat Mäntynummen yläluokkalaisilta. Virkby skolan toimintaa esitetään siirrettäväksi Källhagenin koulurakennukseen, ja ruotsinkielisestä perusopetuksesta muodostettaisiin hallinnollinen yhtenäiskoulu. Solbrinkens skola jatkaisi Laurentius-talossa, Solbrinkens daghem keskustassa, ja Daghemmet Petterin tilannetta arvioitaisiin lapsimäärän laskiessa.
Palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen ja muutosten valmistelu aloitetaan syksyllä 2026. Suunnitelman mukaisten muutosten valmistelu toteutetaan yksi asukasalue kerrallaan. Valmistelussa huomioidaan kaikki alueen eri palveluiden tarpeet, tulevat muutokset ja muut palveluihin ja tilojen käyttöön liittyvät asiat. Valmistelun aikana kuntalaisia osallistetaan ja kuullaan kattavasti ennen esityksen lopullista valmistelua päätöksentekoon.
Iso kysymys tämän suunnitelman ohessa kuuluu, haluaako Lohja tällaisen kehityksen tuleville vuosille? Suunnitelma pohjautuu tämän hetken ja menneiden vuosien tilanteeseen, missä Lohja ei ole pystynyt kasvamaan. Palveluverkkosuunnitelma ei tule tukemaan mahdollisia Lohjan kasvusuunnitelmia, jotka olisivat tarpeen Lohjan talouden tulevaisuuden kannalta. Uusien yritysten sijoittuminen Lohjalle vaatii Lohjalta vetovoimatekijöitä, joista yksi on perheiden mahdollisuudet valita oma asuinpaikkansa hyvin palvelevasta kaupungista.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arvioinnin mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi olla jopa negatiivinen. Karvin arvioinnissa tarkasteltiin maaseutu- ja saaristoalueiden lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kouluverkon muutoksissa. Arvioinnin mukaan kunnissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten ja nuorten edun varmistamiseen sekä heidän kuulemiseensa kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Tutkimusten perusteella pienen koulun säilyttämistä voi perustella erityisesti näin: lakkautuksen säästöt eivät ole varmoja, koulun sulkeminen voi heikentää alueen elinvoimaa, lasten koulumatkat ja osallisuus vaativat painavaa harkintaa, ja pieni koulu voi tarjota turvallisen, yhteisöllisen ja pedagogisesti joustavan oppimisympäristön.
